Editing Luigi G. De Anna - Italiasta Suomeen Turun kautta

Jump to navigation Jump to search

Warning: You are not logged in. Your IP address will be publicly visible if you make any edits. If you log in or create an account, your edits will be attributed to your username, along with other benefits.

The edit can be undone. Please check the comparison below to verify that this is what you want to do, and then save the changes below to finish undoing the edit.

Latest revision Your text
Line 1: Line 1:
'''Luigi G. De Anna'''
 
 
'''DALL’ITALIA ALLA FINLANDIA PASSANDO PER TURKU – ''Un contributo alla storia dell’emigrazione italiana'''''
 
 
 
==== Suomennos ====
 
==== Suomennos ====
 
'''ITALIASTA SUOMEEN TURUN KAUTTA – Vaikutus italialaisen maastamuuhon historiaan'''
 
'''ITALIASTA SUOMEEN TURUN KAUTTA – Vaikutus italialaisen maastamuuhon historiaan'''
Line 25: Line 21:
 
Arkkitehtuuriuransa jälkeen Benito Casagrande huomasi kulttuuri- ja akateemisten investointien merkityksen. Vuosina 1989–1993 siellä toimi ”Irma ja Benito Casagrande editori”, joka julkaisi noina vuosina italialais-suomalaista tutkimuslehteä ''Settentrione''. Yhteistyösuhde Casagranden ja lehden toimittajien välillä päättyi johtuen näkemysten monimuotoisuudesta. Yhteistyön päättyessä lehti siirtyi vuonna 1994 perustetulle Suomen italialaisen kielen ja kulttuurin seuralle, jonka tehtävänä oli hallinnoida lehteä, puheenjohtajanaan Lauri Lindgren, Turun yliopiston romaanisen filologian puheenjohtaja. Yhteistyö Benito Casagranden kanssa ei kuitenkaan loppunut kokonaan, vaan jatkui yliopistosäätiön hallinnoiman Irman ja Benito Casagranden rahaston  kautta. Tämä rahasto perustettiin vuonna 1992, jonka ystävät ja erilaiset yhteisöt rahoittivat lahjoittamalla Benito Casagrandelle hänen 50-vuotispäivänään, nimellisesti 80 000 markkaa (13 456 euroa). Tämä summa myöhemmin täydennettiin Kiinteistö Oy Casagrandentalo -yhtiön rahoitusosuuksilla<sup>409</sup>.
 
Arkkitehtuuriuransa jälkeen Benito Casagrande huomasi kulttuuri- ja akateemisten investointien merkityksen. Vuosina 1989–1993 siellä toimi ”Irma ja Benito Casagrande editori”, joka julkaisi noina vuosina italialais-suomalaista tutkimuslehteä ''Settentrione''. Yhteistyösuhde Casagranden ja lehden toimittajien välillä päättyi johtuen näkemysten monimuotoisuudesta. Yhteistyön päättyessä lehti siirtyi vuonna 1994 perustetulle Suomen italialaisen kielen ja kulttuurin seuralle, jonka tehtävänä oli hallinnoida lehteä, puheenjohtajanaan Lauri Lindgren, Turun yliopiston romaanisen filologian puheenjohtaja. Yhteistyö Benito Casagranden kanssa ei kuitenkaan loppunut kokonaan, vaan jatkui yliopistosäätiön hallinnoiman Irman ja Benito Casagranden rahaston  kautta. Tämä rahasto perustettiin vuonna 1992, jonka ystävät ja erilaiset yhteisöt rahoittivat lahjoittamalla Benito Casagrandelle hänen 50-vuotispäivänään, nimellisesti 80 000 markkaa (13 456 euroa). Tämä summa myöhemmin täydennettiin Kiinteistö Oy Casagrandentalo -yhtiön rahoitusosuuksilla<sup>409</sup>.
  
Benito Casagrande on ansioitunut siitä, että hän on julkaissut omakustanteisesti Renzo Porceddun Kanteletar -käännöksen, editoreina Lauri Lindgren ja Luigi de Anna ja S. Timosen johdannolla<sup>410</sup>, juhliakseen kappelin vihkimistä heinäkuussa 1992. Tälle toimitukselliselle aloitteella ei kuitenkaan ollut jatkoa. Päinvastoin, Rolando Pieraccini, aktiivinen ja hienostunut kustantaja, muutti vuonna 1975 pysyvästi Suomeen, edisti yli kolmenkymmenen kirjan julkaisemista aiheinaan taide, fiktio ja runollisuus kahden kustantanmonsa avulla, ja tämän lisäksi toimi gallerianomistajana. Vuonna 2010 hän lahjoitti arvokkaan 1900-luvun italialaisen grafiikan kokoelman (724 teosta, mukaan lukien 42 italialaisen taiteilijan tulosteita, piirroksia ja vesivärejä) Ateneumin museolle Helsingissä, joka on ainoa laatuaan Pohjoismaissa<sup>411</sup>.
+
Benito Casagrandella on ansioitunut siitä, että hän on julkaissut omakustanteisesti Renzo Porceddun Kanteletar -käännöksen, editoreina Lauri Lindgren ja Luigi de Anna ja S. Timosen johdannolla<sup>410</sup>, juhliakseen kappelin vihkimistä heinäkuussa 1992. Tälle toimitukselliselle aloitteella ei kuitenkaan ollut jatkoa. Päinvastoin, Rolando Pieraccini, aktiivinen ja hienostunut kustantaja, muutti vuonna 1975 pysyvästi Suomeen, edisti yli kolmenkymmenen kirjan julkaisemista aiheinaan taide, fiktio ja runollisuus kahden kustantanmonsa avulla, ja tämän lisäksi toimi gallerianomistajana. Vuonna 2010 hän lahjoitti arvokkaan 1900-luvun italialaisen grafiikan kokoelman (724 teosta, mukaan lukien 42 italialaisen taiteilijan tulosteita, piirroksia ja vesivärejä) Ateneumin museolle Helsingissä, joka on ainoa laatuaan Pohjoismaissa<sup>411</sup>.
  
 
Casagranden kiinnostus Kanteletarreen, kuten hän itse ilmoitti toimittajalle vuonna 1992,  syntyi halusta kunnioittaa vaimonsa Irman karjalaista alkuperää, jossa Elias Lönnrot keräsi itse asiassa suurimman osan kanteletarian korpusesta (rungosta): "Irma on lukenut Kantelettaren monta kertaa ja saanut lukuisia palkintoja»<sup>412</sup>. Kanteletaria ei ole koskaan käännetty niin laajasti italiaksi. Casagrande lisää, että käännös on johtunut kulttuuritominnasta, joka yhdistää Italiaa ja Suomea. Hän lahjoitti 16.9.1993 kirjasta 272 kappaletta Italian tasavallan presidentille Oscar Luigi Scalfarolle tämän vieraillessa Turussa<sup>413</sup>. Turun linnalle tehdyn lahjoituksen mukana pidetyssä puheessa Turun prefektin vieraiijoiden kunniaksi pidetyssä lounastilaisuudessa hän korosti, että nidos oli tarkoitettu kiitoksena hänen 30 vuoden avioliitosta yhdessä vaimonsa Irman kanssa, täsmentäen, että he juhlivat tätä tilaisuutta Suomen itsenäisyyden 75. vuosipäivän yhteydessä. Itse asiassa Casagrande rakastaa yhdistää yksityiset vuosipäivänsä julkisiin vuosipäiviin; hän juhli oopperakonserttissa elokuussa 2011 avioliittonsa 50-vuotispäivään ja Italian yhdistymisen 150-vuotisjuhlaa. Näin päättyi puhe presidentti Scalfarolle: "Lahjoittamalla Kantelettaren italiankielisen käännöksen teille, herra presidentti, ja teidän kauttanne lahjoittamalla 324 kopiota näistä kirjoista italialaisiin kirjastoihin italialaisten luettavaksi, haluamme osoittaa kunnioituksemme ja kiitoksemme esivanhempieni kotimaalle. Kantelettaressa italialaiset ja suomalaiset kulttuurit yhdistyvät samalla tavalla kuin ne sulautuvat perheeseemme"<sup>414</sup>.
 
Casagranden kiinnostus Kanteletarreen, kuten hän itse ilmoitti toimittajalle vuonna 1992,  syntyi halusta kunnioittaa vaimonsa Irman karjalaista alkuperää, jossa Elias Lönnrot keräsi itse asiassa suurimman osan kanteletarian korpusesta (rungosta): "Irma on lukenut Kantelettaren monta kertaa ja saanut lukuisia palkintoja»<sup>412</sup>. Kanteletaria ei ole koskaan käännetty niin laajasti italiaksi. Casagrande lisää, että käännös on johtunut kulttuuritominnasta, joka yhdistää Italiaa ja Suomea. Hän lahjoitti 16.9.1993 kirjasta 272 kappaletta Italian tasavallan presidentille Oscar Luigi Scalfarolle tämän vieraillessa Turussa<sup>413</sup>. Turun linnalle tehdyn lahjoituksen mukana pidetyssä puheessa Turun prefektin vieraiijoiden kunniaksi pidetyssä lounastilaisuudessa hän korosti, että nidos oli tarkoitettu kiitoksena hänen 30 vuoden avioliitosta yhdessä vaimonsa Irman kanssa, täsmentäen, että he juhlivat tätä tilaisuutta Suomen itsenäisyyden 75. vuosipäivän yhteydessä. Itse asiassa Casagrande rakastaa yhdistää yksityiset vuosipäivänsä julkisiin vuosipäiviin; hän juhli oopperakonserttissa elokuussa 2011 avioliittonsa 50-vuotispäivään ja Italian yhdistymisen 150-vuotisjuhlaa. Näin päättyi puhe presidentti Scalfarolle: "Lahjoittamalla Kantelettaren italiankielisen käännöksen teille, herra presidentti, ja teidän kauttanne lahjoittamalla 324 kopiota näistä kirjoista italialaisiin kirjastoihin italialaisten luettavaksi, haluamme osoittaa kunnioituksemme ja kiitoksemme esivanhempieni kotimaalle. Kantelettaressa italialaiset ja suomalaiset kulttuurit yhdistyvät samalla tavalla kuin ne sulautuvat perheeseemme"<sup>414</sup>.
Line 56: Line 52:
  
 
Hän kosiskeli Italian suurlähettiläitä, vei heidät ympäri Suomea, ja sai ehdottoman tuen vastineeksi; hän toi Turun pormestarin Italiaan, sitoi katolisen kirkon edustajat itselleen, jotka tarvitsevat aina arkkitehteja kirkkoonsa ja luostareihinsa; hän pääsi sisään akateemisiin piireihin hallitsemiensa säätiöiden kautta ja sai vastineeksi kunniatittelin, jollaista mikään muu yliopisto ei haaveile myöntöää siihen liitettyjen ansioiden johdosta; hän rajoitti julkista imagoa haittaavaa vahinkoa paikallisen sanomalehden omistajan osallisuudella. Hänen henkilökohtaiseen historiaansa  tiivistyy loppujen lopuksi kuuluminen joukkoon ihmisiä, jotka edustivat viimeisintä aaltoa tuossa rakennuskeinottelussa, joka korosti Turun turmeltumista, mutta esiintyi kuitenkin arkkitehtina, joka yksinkertaisesti toimi toteuttajana toisten ihmisten suunnittelupäätöksille, kun taas tämä ihmisryhmä jakoi sama mentaliteetin, toimintatavat ja tarkoituksen. Tämä on ja on ollut aikamme mies Benito Casagrande.
 
Hän kosiskeli Italian suurlähettiläitä, vei heidät ympäri Suomea, ja sai ehdottoman tuen vastineeksi; hän toi Turun pormestarin Italiaan, sitoi katolisen kirkon edustajat itselleen, jotka tarvitsevat aina arkkitehteja kirkkoonsa ja luostareihinsa; hän pääsi sisään akateemisiin piireihin hallitsemiensa säätiöiden kautta ja sai vastineeksi kunniatittelin, jollaista mikään muu yliopisto ei haaveile myöntöää siihen liitettyjen ansioiden johdosta; hän rajoitti julkista imagoa haittaavaa vahinkoa paikallisen sanomalehden omistajan osallisuudella. Hänen henkilökohtaiseen historiaansa  tiivistyy loppujen lopuksi kuuluminen joukkoon ihmisiä, jotka edustivat viimeisintä aaltoa tuossa rakennuskeinottelussa, joka korosti Turun turmeltumista, mutta esiintyi kuitenkin arkkitehtina, joka yksinkertaisesti toimi toteuttajana toisten ihmisten suunnittelupäätöksille, kun taas tämä ihmisryhmä jakoi sama mentaliteetin, toimintatavat ja tarkoituksen. Tämä on ja on ollut aikamme mies Benito Casagrande.
 
  
  
Line 154: Line 149:
  
 
<sup>''437''</sup> ''Latvakangas, 1992: 24.''
 
<sup>''437''</sup> ''Latvakangas, 1992: 24.''
 
  
 
==== Englanninkielinen käännös (konekäännetty) ====
 
==== Englanninkielinen käännös (konekäännetty) ====
 
  
  
 
'''FROM ITALY TO FINLAND PASSING THROUGH TURKU – A contribution to the history of Italian emigration'''
 
'''FROM ITALY TO FINLAND PASSING THROUGH TURKU – A contribution to the history of Italian emigration'''
 
  
  
Line 210: Line 202:
 
He courted the Italian ambassadors, taking them around Finland, receiving their unconditional support in exchange, he brought the mayor of Turku to Italy, he tied the representatives of the Catholic Church to himself, who always need architects for their churches and their convents, has entered academic circles through the Foundations it controls, receiving in exchange an honorary title that no other university would dream of granting for the merits attributed to it, has limited the damage to its public image thanks to connivance with the owner of the local newspaper. What remains in his personal history is, in conclusion, having been part of the group of people who represented the latest wave of that building speculation that accentuated the disfigurement of Turku, appearing however as an architect as a simple executor of the urban planning decisions of others, while that group of people shared the mentality, the methods of acting and the purposes. This is and has been Benito Casagrande, a man of our time.
 
He courted the Italian ambassadors, taking them around Finland, receiving their unconditional support in exchange, he brought the mayor of Turku to Italy, he tied the representatives of the Catholic Church to himself, who always need architects for their churches and their convents, has entered academic circles through the Foundations it controls, receiving in exchange an honorary title that no other university would dream of granting for the merits attributed to it, has limited the damage to its public image thanks to connivance with the owner of the local newspaper. What remains in his personal history is, in conclusion, having been part of the group of people who represented the latest wave of that building speculation that accentuated the disfigurement of Turku, appearing however as an architect as a simple executor of the urban planning decisions of others, while that group of people shared the mentality, the methods of acting and the purposes. This is and has been Benito Casagrande, a man of our time.
  
 
+
'''Reference'''
 
 
'''REFERENCE'''
 
  
 
<sup>391</sup> Latvakangas, 1992: 24.
 
<sup>391</sup> Latvakangas, 1992: 24.

Please note that all contributions to Suomen Muinaishistoria may be edited, altered, or removed by other contributors. If you do not want your writing to be edited mercilessly, then do not submit it here.
You are also promising us that you wrote this yourself, or copied it from a public domain or similar free resource (see Suomen Muinaishistoria:Copyrights for details). Do not submit copyrighted work without permission!

Cancel Editing help (opens in new window)