Paavin kirjeet suomeksi

From Suomen Muinaishistoria
Revision as of 21:07, 8 October 2021 by Suomenmuisto (talk | contribs)
(diff) ← Older revision | Latest revision (diff) | Newer revision → (diff)
Jump to navigation Jump to search

RAAKA DATA: https://www.dropbox.com/sh/k1wu3jhp1vw3dvb/AABgt-MeGxQfIwclONzXY4ZBa?dl=0

Päivitetty 9.10.2021.

Sisältö[edit | edit source]

Kuva 1

Suomen varhaiskeskiajan lähteiden kokoaminen, kääntäminen ja painaminen vei yhteensä yli viisi vuotta ja lukemattomia työtunteja. Vastuu sen kokoonpanosta ja samalla myös käännöksiin mahdollisesti jääneistä virheistä lankeaa yksin allekirjoittaneelle, joka on sekä kerännyt että valikoinut eri lähdejulkaisuista mukaan otetut asiakirjat, laatinut alaviitteet sekä huolehtinut teoksen käytännön toimitustyöstä. Ilman professori Pirisen kaltaista keskiajan latinan ja historian erikoistuntijaa koko työ olisi ollut turhaa. Suurin ansio tämän teoksen valmistumisesta kuuluukin hänelle. Hänen samoin kuin professori Jarl Gallénin ja professori Seppo Suvannon neuvot ovat olleet välttämättömiä myös teokseen otettujen lähteiden löytämisessä. Muinaisvenäläisten kronikkojen kieli taas on siinä määrin vaikeaa, että riittävän asiantuntemuksen tavoittaminen Suomesta ei ollut helppoa. Niinpä alan asiantuntijan FT Kari Liukkosen työ käännöksien lopullisen kieliasun laatijana on ollut korvaamatonta. Kirjan alkuunsaattaminen on usein vaikeinta. Ilman FK Jorma Lagerstedtia ja FM Pertti Alasta se ei olisi onnistunut. Myös Historian Ystäväin Liiton rahastonhoitaja HuK Torsti Salonen sekä VT Timo Salminen ja neiti Inga Aaltonen ovat teoksen valmistumisen eri vaiheissa antaneet suuriarvoista kaikenpuolista käytännöllistä apua. Lopuksi on syytä mainita vielä erityisellä kiitollisuudella Koneen säätiö, jolta saatu apuraha on mahdollistanut nyt käsillä olevan kirjan painatuksen.


Tampereella Kalevassa tammikuussa 1989

Martti Linna

Historian Ystäväin Liiton sihteeri


KÄYTETYT LYHENTEET

BD = Bullarium Danicum I-II, Pavelige Akstykker vedrørende Danmark 1198-1316, udgivet af Alfr. Krarup. København 1931-1932.

DD = Diplomatarium Danicum udgivet af det Danske Sprog och Litteraturselskab. I Række 2-6 Bind, II Række 1 Bind, København 1938-1979.

Donner 1929 = Gustav Adolf Donner: Kardinal Wilhelm von Sabina. Bischof von Modena 1222-1234. Päpstlicher Legat in den nordischen Ländern. Societas Scientiarum Fennica. Commentationes Humanarum Litterarum. II.5. Helsingfors 1929.


Kuva 2

DN = Diplomatarium Norvegicum. I. Oldbreve samlede og udgivne ved Chr. A. Lange og Carl R. Unger. Christiania 1849.

DS = Diplomatarium Suecanum I-II. Collegit et edidit Joh. Gust. Liljegren. Holmiæ 1829-1837.

DSA = Diplomatarium Suecanum Appendix. Acta Cameralia I. Edidit L. M. Bååth. Holmiæ 1936-1942.

FMS = Finlands Medeltidssigill, i afbild utgifna genom Reinh. Hausen. Helsingfors 1900.

FMU = Finlands Medeltidsurkunder I, VIII, samlade och utgivna genom Reinh. Hausen. Helsingfors 1910-1935.

Gallén 1946 = Jarl Gallén: La Province de Dacie de l´Ordre des Fréres précheurs. I. Histoire générale jusqu'au grand schisme. Helsingforsiæ 1946.

Holzmann = W. Holzmann: La Collectio sequintina et les décretalés de Clementine III et de Celestine III. Revue d'histoire ecclesiastique. Tome L. Louvain 1955.

L = Livonica, vornämlich aus dem 13. Jahrhundert, im Vaticanischen Archiv. Von Hermann Hildebrand. Riga 1887.

LECUB = Liv,- Esth- und Curländisches Urkundenbuch I, III, VI. Herausgegeben von Fr. G. Bunge. Reval 1853-1873.

Neovius = Adolf Neovius: Akter och undersökningar rörande Finlands historia intill år 1401. HArk XXIII, I, 3. Helsingfors 1912.

Nordmann = P. Nordmann: Valda urkunder till Finalnds historia I. Helsingfors 1899.

Oja 1960 = Aulis Oja: Maskun historia. Turku 1960.

PrUB = Preussisches Urkundenbuch I. Herausgegeben von Archivrath Philippi. Königsberg 1882.

REA = Registrum Eccleasiæ Aboensis. Utgifven genom Reinh. Hausen. Helsingfors 1890.

SHD = Suomen historian dokumentteja. I. Toimittajat Mikko Juva, Vilho Niitemaa, Päiviö Tommila. Helsinki 1960.

ST = Sverges Traktater med främmande makter I. Utgifne af O. S. Rydberg. Stockholm 1877.

ÅM = Ålands medeltidsurkunder. Häft I - 1400. Ålands urkundssamling I. Redigerade av Johannes Sundwall. Helsingfors 1954.


Kuva 3

3.

  • FMU 24
  • DD I R 3B 25
  • DS 59
  • ST 46
  • Nordmann 3
  • SHD 56


9.9.1171 tai 1172 Fracscati (Tusculanum)

Paavi Aleksanteri III Upsalan arkkipiispalle ja hänen alaisilleen piispoille sekä jaarli Guttormille.


Paavi Aleksanteri III Upsalan arkkipiispalle ja hänen alaisilleen piispoille sekä jaarli Gutttormille.1

Ylen raskas ja haikea valitus on esitetty apostoliselle istuimelle siitä, että suomalaiset aina, kun heitä uhkaa vihollisten sotajoukko, lupaavat säilyttää kristillisen uskon ja pyytävät hartaasti kristillisen lain saaranajia ja selittäjiä, mutta sotajoukon vetäydyttyä kieltävät uskon sekä halveksivat ja ankarasti vainoavat saarnaajia. Koska he näin näyttävät pilkkaavan Jumalaa ja halveksivan kristillistä uskontoa, ja kun he näin ovat kaksinkertaisesti helvetin lapsia, kun heidän onnensa ja elämänsä havaitaan kokonaan olevan maallisissa ja heidän halveksivan taivaallisia, ei ole soveliasta, että heille tuottaa vastoinkäymisissä turvan kristityn nimi, jota he myötäkäymisissä näyttävät pilkkaavan ja kammoksuvan. Niin muistutamme ja määräämme teille kaikille, että varoisitte tästä lähtien heidän petoksiaan ja juoniaan niin järkevästi ja harkitusti, etteivät he voi hädän tullen turvautua teidän apuunne ja puolustukseenne, elleivät he luovuta teidän haltuunne varustuksiaan, jos heillä jotakin on, tai muuten anna riittävää taetta ja varmuutta siitä, etteivät he tämän jälkeen voi millään tavalla peräytyä tai kiertää teidän harkitsevaisuuttanne, vaan heidän on pakko lujasti pitää ja säilyttää kristinuskon todistuskappaleet, niin ettei heitä enää nähtäisi niiden joukoissa, joista on sanottu: hän on tunnustava sinua niin kauan kuin teet hänelle hyvää. Annettu Frascatissa syyskuun 9. päivänä.

1 Erillinen otsikko kirjeen yllä


Kuva 4

(5.)

  • DS 55
  • LECUB 5
  • DD I R 3B 27
  • ST 48
  • (FMU 27)


11.9.1171 tai 1172 Frascati (Tusculanum)

Paavi Aleksanteri III Skandinavian kuninkaille, ruhtinaille ja muille kristityille.


Aleksanteri jne. kuninkaille ja ruhtinaille sekä muille Kristukseen uskoville, jotka asuvat tanskalaisten, norjalaisten, svealaisten ja gööttalaisten valtakunnissa. 1

Olemme suuresti pahoittaneet mielemme ja sitä järkyttää kova katkeruus ja tuska, kun olemme kuulleet virolaisten ja muiden noiden seutujen pakanoiden nousevan ankarasti Jumalan uskovaisia ja kristinuskon palvelijoita vastaan, riehuvan silmittömästi sekä hyökkäävän kristityn nimen voimaa vastaan. Mutta kuitenkin kiitämme ja siunaamme Herraa siitä, että te pysytte vankkumattoman lujina katolisessa uskossa ja kaikkein pyhimmän Rooman kirkon hurskaudessa, kirkon, joka on Jumalan asettama kaikkien kirkkojen pää ja opettaja ja jolla on taivaallisen erioikeuden nojalla johtoasema kaikkien muiden kirkkojen yli, sekä pidätte kiinni kristinuskon siteestä ja yhteydestä. Koska virkaamme kuuluu teitä huolekkaasti kehottaa ja hartaasti neuvoa siitä, minkä tiedetään olevan uskon vahvistukseksi ja sielujenne pelastukseksi, me sen tähden kehotamme ja käskemme Herrassa teitä kaikkia palvelemaan Jumalaa, rakastamaan laupeutta, vanhurskautta ja oikeutta, pidättymään ryöstöistä ja laittomista teoista, osoittamaan Jumalalle tottelevaisuutta ja kuuliaisuutta, osoittamaan vaadittavaa kunnioitusta edellämainitulle kaikkein pyhimmälle Rooman kirkolle, joka on teidän äitinne ja opettajanne, tottelemaan alamaisesti piispojanne, pappejanne ja muita prelaattejanne sekä maksamaan heille kymmenykset, esikois- ja uhrilahjat sekä muu, mitä heille oikeuden mukaan kuuluu sekä kunnioittamaan kaikin tavoin heitä teidän sielujenne isinä ja paimenina sekä puolustamaan heidän oikeuksiaan ja pitämään ne alttiisti voimassa. Varustautuneina taivaallisin asein ja apostolisten kehotusten lujittamina vyöttäkää itsenne puolustamaan kristinuskon totuutta urhoollisuuden hengessä pyrkien voimakkain käsivarsin kristinuskon levittämiseen niin että voisitte saada voiton vihollisistanne ja saavuttaa Herran suojeluksessa teille varatun kruunun. Me näet myönnämme luottaen Jumalan armoon ja apostolien Pietarin ja Paavalin ansioihin niille, jotka voimallisesti ja rohkeasti taistelivat useinmainittuja pakanoita vastaan, yhden vuoden synninpäästön synneistä, jotka he ovat tunnustaneet ja joita he ovat ryhtyneet katumaan, siten kuin meillä on ollut tapana myötää synninpäästöjä niille, jotka käyvät meidän Herramme haudalla. Mutta niille, jotka tuossa taistelussa kaatuvat, annamme anteeksi kaikki heidän syntinsä, jos he ovat ryhtyneet niitä katumaan. Annettu Frascatissa 11. syyskuuta.

1. Erillinen otsikko kirjeen yllä.


Kuva 5.

(6.)

  • DS 41
  • ST 49


6.7.1172 tai 1180 Frascati (Tusculanum)

Paavi Aleksanteri III Svean- ja Göötanmaan kuninkaalle K:lle, piispoille, jaarlille sekä Göötanmaan papistolle ja kansalle.


Ote

... Lopuksi olemme saaneet kuulla jotakin, mikä herättää meissä suurta kauhua. Muutamat teistä ovat nimittäin pakanoiden tavoin Perkeleen petoksen sokaisemina alkaneet palvoa pyhimyksenä erästä miestä, joka on tapettu humalassa ja juovuksissa. Kirkko tuskin edes sallii rukoilla sellaisten puolesta, jotka ovat saaneet surmansa juomingeissa. Apostoli näet sanoo, että juomarit eivät saa periä Jumalan valtakuntaa. Siitä syystä teidän tulee pidättäytyä juomingeista ja juoppoudesta, mikäli haluatte päästä Jumalan valtakuntaan, älkääkä enää millään muotoa ryhtykö sielujenne vahingoksi palvomaan tuota miestä. Vaika merkkejä ja ihmetekoja tapahtuisi hänen kauttaan runsaastikin, teidän ei sovi palvoa häntä pyhänä julkisesti ilman Pyhän Rooman kirkon lupaa ...


(7.)

  • DSA 8


1188-1189

Kadinaali Albinin vero- ja kirkkomaakuntaluettelo.


Ote

Ruotsin valtakunnassa.

Upsalan arkkipiispalla on alaisinaan nämä piispat: Västeråsin piispa, Strängnäsin piispa, Linköpingin piispa, Skaran piispa. Yhteensä heitä on siis viisi.


Kuva 6.

12.

  • FMU 48
  • DD I R 4B 161
  • DS 59
  • BD 72
  • SHD 57


30.10.1209 Lateraani

Paavi Innocentius III Lundin arkkipiispalle.


Lundin arkkipiispalle.

Sinun kirjeesi sisällöstä saimme tietää, että muuan maa, jonka nimi on Suomi, on äskettäin muutamien ylhäisten huolenpidon avulla valkeuden Isän toimesta, jolta kaikkinainen hyvä anti ja täydellinen lahja tulee, kääntynyt kristinuskoon, jossa se kuten Jeesus-poikanen varttuu viisaudessa ja iässä, mutta että sen maan piispalle, sen jälkeen kun hän levitettyään katolista uskoa oli siellä laillisesti päättänyt juoksunsa ja hänet oli kutsuttu vastaanottamaan taivaallista voittopalkintoa, ei tähän mennessä ole asetettu seuraajaa. Sillä kun uuden istutuksen ja sen seudun ihmisten uppiniskaisuuden ja myös epäsuotuisan ilmaston takia sinne valitun ei katsota olevan kunniapaikalla vaan marttyyriudelle alttiina, tuskin kukaan haluaa sen istuimen haltijaksi, paitsi sellainen, jonka jumalansanan sytyttämänä tahtoo Kristuksen nimen tähden kestää kidutuksia. Mutta kun muuan mies, tavoiltaan hyvä, niin kuin sinä vakuutat, ja iältään kypsä sekä tiedon ja hyveiden seppelöimä, on jumalansanan tähden, jota hän on tuolle kansalle jonkin aikaa saarnannut ja kestänyt heidän taholtaan kärsimystä ja kurituksia, kutsuttu tuon kirkon paimeneksi, jotta sitä siten johtaisi mies, joka haluaa virkaan mikä tuottaa enemmän marttyyriutta kuin kunniaa, sinä et ole tahtonut antaa hänelle vihkimyksen lahjaa ilman meidän lupaamme, koska hän ei ole syntynyt laillisesta avioliitosta. Kun siis ankara pakko käskee ja ilmeinen hyöty sitä vaatii, olet nöyrästi anonut meiltä, että suvaitsisimme myöntää nänelle armahtavasti erivapauden. Me siis määräämme sinun pyyntöjesi taivuttamina apostolisella kirjeellä, että jos näin on, että hänen tulee, niin kuin hän alkanutkin, opettaa tätä uutta istutusta niin sanalla kuin esimerkilläkin ja ahkerasti pyrkiä edelleen juurimaan pakanuuden erhetystä ja laajentamaan kristillisen uskonnon rajoja. Sillä vaikka kaikki hyveet vievät voittopalkintoon, vain kestävyys kruunataan. Annettu Lateraanissa 30. lokakuuta paaviutemme kahdenatoista vuonna.


Kuva 7

16.

  • FMU 64
  • DS 206
  • ST 69
  • Nordmann 4


13.1.1221 Lareraani

Paavi Honorius III Suomen piispalle. 1

Koska, kuten kunnianarvoisan veljemme Upsalan arkkipiispan kirjeessä on meidän apostoliselle istuimellemme ilmoitettu, sinulle uskottu seurakunta on äsken alkanut tunnustaa totuutta ja saa kärsiä vieressä asuvien raakalaiskansojen taholta monia hankaluuksia ja painostusta näiden pyrkiessä juurimaan uuden istutuksen ja koska noiden kansojen julmuutta voidaan suuressa määrin hillitä estämällä kaupankäyntiä, suostumme tämän kirjeen arvovallalla siihen, että sinä estät lähellä asuvia kristittyjä purjehtimasta heidän luokseen ja viemästä heille elintarvikkeita tai muuta tarpeellista. Varoituksen jälkeen käytettäköön kirkonrangaistusta älköönkä vetoamista sallittako. Älköön siis kenenkään jne. rikkoa tätä meidän lupakirjettämme vastaan. Jos joku kuitenkin jne. Annettu Lateraanissa 13. tammikuuta paaviutemme neljäntenä vuonna.

1. Kirjeen yllä on erillinen merkintä: "Paavi Honorius III Suomen piispalle".


(17.)

  • LECUB 97


5.5.1227 Lateraani

Paavi Gregorius IX Liivinmaan ym. vastakääntyneille.


Gregorius jne. lähettää tervehdyksen jne. kristinuskoon kääntyneille rakkaille pojilleen. Rooman kirkko, jonka tiedetään synnyttäneen teidät Jeesuksessa Kristuksessa evankeliumin kautta, on päättänyt pitää teidät omaisuuskansanaan iloiten ja riemuiten siitä, että te, jotka niin kuin vanhempi poika, olitte kaukaiseen maahan lähteneinä synnissä kuolleita, olette heränneet eloon. Te, jotka olitte kuolleet, olette laupeuden rikkauden mukaan silmiinnähtävästi muuttuneet armon astioiksi. Te, jotka olitte tuhoon menossa vihan astioina, te olette siis kutsutut Jumalan lasten vapauteen ja olette uudestisyntyneet vedestä ja hengestä, ja missä henki on, siellä tulee vapauden vallita. Olisi niin ollen aivan sopimatonta, että olisitte alemmassa tilassa uskoon kääntyneinä kuin olitte uskottomina, kun apostolin mukaan pikemminkin kaikki vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat. Niin ollen otamme teidän henkilökohtaisesti ja kaikki toiset, jotka teidän kansastanne tai jostakin toisesta kansasta niillä seuduilla Jumalan armosta kääntyneet kristinuskoon, Pyhän Pietarin ja meidän suojelukseemme määräten, että te vapaudessanne pysyen ette ole alamaisia kenellekään muille kuin yksin Kristukselle, jonka omaisuuskansa te olette, ja Rooman kirkolle kuuliaisia. Annettu Lateraanissa 5. toukokuuta paaviutemme ensimmäisenä vuonna.


Kuva 8

19

  • REA 2
  • (FMU 73)
  • DS 245
  • ST 74
  • SHD 15


23.1.1229 Perugia

Paavi Gregorius IX Linköpingin piispalle, Gotlannin sistersienssiluostarin apotille ja Visbyn rovastille. 1


Piispa Gregorius, Jumalan palvelijoiden palvelija, lähettää tervehdyksen ja apostolisen siunauksen kunnianarvoisalle veljelleen LInköpingin piispalle sekä rakkaille pojilleen Gotlannin sisterienssiluostarin apotille ja Visbyn rovastille Linköpingin hiippakunnassa. Kun olemme ottaneet kunnianarvoisan veljemme Suomen piispan, Suomen papiston ja kansan apostolisen istuimen ja meidän suojelukseemme, niin määräämmme teidän harkitsevaisuudellenne apostolisella kirjeellä, että ette salli ahdistella heitä uppiniskaisesti vastoin suojeluksemme sisältöä, vaan hillitsette aiheettomat ahdistelijat kirkonrangaistuksella annettuanne heille ensin varoituksen, älköönkä vetoamista sallittako. Mutta jos ette kaikki voi ottaa osaa näihin toimenpiteisiin, niin sinä, veli piispa, pane ne siitä huolimatta täytäntöön näistä suojelijoista toisen kanssa. Annettu Perugiassa 23. tammikuuta paaviutemme toisena vuotena.

1. Katso s. 116.


Kuva 9

20.

  • REA 1
  • (FMU 72)
  • DS 246
  • SHD 60


23.1.1229 Perugia

Paavi Gregorius IX Linköpingin piispalle sekä Gotlannin sistersienssiluostarin apotille ja Visbyn rovastille. 1

Piispa Gregorius, Jumalan palvelijoiden palvelija, lähettää tervehdyksen ja apostolisen siunauksen kunnianarvoiselle veljelleen Linköpingin piispalle sekä rakkaille pojilleen Gotlannin sistersienssiluostarin apotille ja Visbyn rovastille Linköpingin hiippakunnassa. Kunnianarvoisa veljemme Suomen piispa on esittänyt meille, että alkavassa kristillisyyden istutuksessa niillä seuduilla hänen kirkkonsa on sijainnut vähemmän sopivalla paikalla. Siksi hän on pyytänyt, että kun nyt, katolisen uskon kasvaessa Jumalan armosta samaisilla seuduilla, on tiedossa useita tähän sopivia paikkoja, määräisimme piispanistuimen siirrettäväksi edullisemmalle paikalle hänen hiippakunnassaan. Sen vuoksi määräämme teidän harkitsevaisuudellanne apostolisella kirjeellä, että jos tutkittuanne tarkoin tämän seikan todenperäisyyden näette asian olevan näin, siirrätte meidän valtuudellamme samaisen istuimen yhdessä samaisen piispan ja hänen pappiensa kanssa neuvotellen sopivammalle paikalle samaisessa hiippakunnassa. Mutta jos ette kaikki voi ottaa osaa näihin toiminpiteisiin, niin sinä, veli piispa, pane ne siitä huolimatta täytäntöön näistä suojelijoista toisen kanssa. Annettu Perugiassa 23. tammikuuta paaviutemme toisena vuonna

1. Katso s. 116.


Kuva 10

21.

  • REA 3
  • (FMU 74)
  • DS 250
  • SHD 106


23.1.1229 Perugia

Paavi Gregorius IX Riian piispalle, Riian tuomiorovastille ja Väinänsuun sistersienssiluostarin apotille. 1


Piispa Gregorius, Jumalan palvelijoiden palvelija, lähettää tervehdyksen ja apostolisen siunauksen kunnianarvoiselle veljelleen Riian piispalle sekä rakkaille pojilleen Riian rovastille ja Väinänsuun sisterssienssiluostarin apotille Riian hiippakunnassa. Huomatessaan, että sato on suuri, mutta työmiehiä on vähän, evankeliumissa mainittu perheenisä määrää vielä yhdennellätoista hetkellä viinitarhaansa uusia korjuumiehiä. Heidän joukkoonsa on, kuten kerrotaan, kunnianarvoisa veljemme Suomen piispa, julistamalla evankeliumia Herrasta Jeesuksesta Kristuksesta, hankkinut äsken Kristukselle suurilukuisen pakanakansan Suomessa ja läheisissä maissa. Heidän naapurinsa venäläiset, jotka kammoksuvat heitä sen tähden, että he ovat omaksuneet katolisen uskon, hyökkäävät toistuvasti heidän kimppuunsa pyrkien kaikin keinoin tuhoamaan ja hävittämään heidät. Koska kaikkien kristittyjen tulee kuitenkin ajatella, että mitä edellämainitut Jumalan ja katolisen uskon viholiset tekevät tuolle valitulle kansalle, koskee heitä itseään, niin annamme teidän harkitsevaisuudellanne tehtäväksi estää teidän seutunne kauppiaita käymästä kauppaa venäläisten kanssa, kunnes lakkaavat vainoamasta äsken kääntyneitä noissa maissa, niin että ensin varoitettuasi käytät kirkonrangaistusta, älköönkä vetoamista sallittako. Mutta jos ette kaikki voi ottaa osaa näihin toimenpiteisiin, niin sinä, veli piispa, pane ne siitä huolimatta täytäntöön näistä suojelijoista toisen kanssa. Annettu Perugiassa 23. tammikuuta paaviutemme toisena vuonna.

1. Katso s. 116.


Kuva 11

22.

  • REA 4
  • (FMU 75)
  • ST 75


27.1.1229 Perugia

Paavi Gregorius IX Linköpingin piispalle sekä Gotlannin sistersienssiluostarin apotille ja Visbyn rovastille. 1


Piispa Gregorius, Jumalan palvelijoiden palvelija, lähettää tervehdyksen ja apostolisen siunauksen kunnianarvoiselle veljelleen Linköpingin piispalle sekä rakkaille pojilleen Gotlannin sistersienssiluostarin apotille ja Visbyn rovastille Linköpingin hiippakunnassa. Huomatessaan, että sato on suuri, mutta työmiehiä on vähän, evankeliumissa mainittu perheenisä määrää vielä yhdennellätoista hetkellä viinitarhaansa uusia korjuumiehiä. Heidän joukkoonsa on, kuten kerrotaan, kunnianarvoisa veljemme Suomen piispa, julistamalla evankeliumia Herrasta Jeesuksesta Kristuksesta, hankkinut äsken Kristukselle suurilukuisen pakanakansan Suomessa ja läheisissä maissa. Heidän naapurinsa venäläiset, jotka kammoksuvat heitä sen tähden, että he ovat omaksuneet katolisen uskon, hyökkäävät toistuvasti heidän kimppuunsa pyrkien kaikin keinoin tuhoamaan ja hävittämään heidät. Koska kaikkien kristittyjen tulee kuitenkin ajatella, että mitä edellämainitut Jumalan ja katolisen uskon viholiset tekevät tuolle valitulle kansalle, koskee heitä itseään, niin annamme teidän harkitsevaisuudellanne tehtäväksi estää teidän seutunne kauppiaita käymästä kauppaa venäläisten kanssa, kunnes lakkaavat vainoamasta äsken kääntyneitä noissa maissa, niin että ensin varoitettuasi käytät kirkonrangaistusta, älköönkä vetoamista sallittako. Mutta jos ette kaikki voi ottaa osaa näihin toimenpiteisiin, niin sinä, veli piispa, pane ne siitä huolimatta täytäntöön näistä suojelijoista toisen kanssa. Annettu Perugiassa 27. tammikuuta paaviutemme toisena vuonna.

1. Katso s. 116.


Kuva 12

23.

REA 5

(FMU 76)


27.1.1229 Perugia

Paavi Gregorius IX Lyypekin piispalle, sikälaisen Pyhän Johanneksen luostarin apotille ja suuremman kirkon dekaanille. 1


Piispa Gregorius, Jumalan palvelijoiden palvelija, lähettää tervehdyksen ja apostolisen siunauksen kunnianarvoiselle veljelleen Lyypekin piispalle sekä rakkaille pojilleen sikäläisen Pyhän Johanneksen luostarin apotille ja suuremman kirkon dekaanille. Huomatessaan, että sato on suuri, mutta työmiehiä on vähän, evankeliumissa mainittu perheenisä määrää vielä yhdennellätoista hetkellä viinitarhaansa uusia korjuumiehiä. Heidän joukkoonsa on, kuten kerrotaan, kunnianarvoisa veljemme Suomen piispa, julistamalla evankeliumia Herrasta Jeesuksesta Kristuksesta, hankkinut äsken Kristukselle suurilukuisen pakanakansan Suomessa ja läheisissä maissa. Heidän naapurinsa venäläiset, jotka kammoksuvat heitä sen tähden, että he ovat omaksuneet katolisen uskon, hyökkäävät toistuvasti heidän kimppuunsa pyrkien kaikin keinoin tuhoamaan ja hävittämään heidät. Koska kaikkien kristittyjen tulee kuitenkin ajatella, että mitä edellämainitut Jumalan ja katolisen uskon viholiset tekevät tuolle valitulle kansalle, koskee heitä itseään, niin annamme teidän harkitsevaisuudellanne tehtäväksi estää teidän seutunne kauppiaita käymästä kauppaa venäläisten kanssa, kunnes lakkaavat vainoamasta äsken kääntyneitä noissa maissa, niin että ensin varoitettuasi käytät kirkonrangaistusta, älköönkä vetoamista sallittako. Mutta jos ette kaikki voi ottaa osaa näihin toimenpiteisiin, niin sinä, veli piispa, pane ne siitä huolimatta täytäntöön näistä suojelijoista toisen kanssa. Annettu Perugiassa 27. tammikuuta paaviutemme toisena vuonna.

1. Katso s. 116.


Kuva 13

25

  • REA 7
  • (FMU 78)
  • DS 253
  • ST 76


16.2.1229 Perugia

Paavi Gregorius IX Linköpingin piispalle sekä Gotlannin sistersienssiluostarin apotille ja Visbyn rovastille. 1

Piispa Gregorius, Jumalan palvelijoiden palvelija, lähettää terveyhdyksen ja apostolisen siunauksen kunnianarvoisalle veljelleen Linköpingin piispalle sekä rakkaille pojilleen Gotlannin sisterssienssiluostarin apostolille ja Visbyn rovastille Linkölpingin hiippakunnassa. Kunnianarvoisan veljemme Suomen piispan taholta on tykönämme esitetty, että kun hänen hiippakunnassaan on uusi Kristuksen istutus, niin muutamien Gotlannin tienoiden ihmisten mielet on vallannut sokea himo, niin että he, jotka ylpeilevät kristityn nimellä, aikovat auttaa asein, hevosin, laivoin, elintarvikkein ja muin kauppatavaroin pakanoita, jotka pyrkivät tuhoamaan samaisen kylvön. Gotlantilaiset ovat siinä toimessa pakanoiden kanssa tasavertaisia tai pahanteossa jopa kyvykkäämpiä toimittaessaan pakanoille tarvikkeita kristittyjen ahdistelemista varten. Koska kuitenkin kaikkien kristittyjen pitää estämisen sijasta pyrkiä lisäämään kristinuskoa, muistutamme ja kehoitamme teidän harkitsevaisuuttanne antaen tehtäväksi apostolisella kirjeellä Jumalan nimessä, että Jumalan kunnioittamisen takia yksiselitteisestä kiellätte ja estätte Gotlannin kauppiaita uskaltamasta auttaa edellämainittuja pakanoita näillä ja muilla toimilla. Hillitkää muutoinkin niitä, jotka aikovat asettua vastahankaan, kirkonrangaistuksella, älköönkä vetoamista sallittako. Mutta jos ette kaikki voi ottaa osaa näihin toimenpiteisiin, niin sinä, veli piispa, pane ne siitä huolimatta täytäntöön näistä suojelijoista toisensa kanssa. Annettu Perugiassa 16. helmikuuta paaviutemme toisena vuonna.

1. Katso s. 116.


Kuva 14

32.

  • REA 9
  • (FMU 80)
  • DS 276
  • ST 83
  • Nordmann 7


24.11.1232 Anagni

Paavi Gregorius IX Kalpaveljille. 1


Piispa Gregorius, Jumalan palvelijoiden palvelija, lähettää tervehdyksen ja apostolisen siunauksen rakkaille pojilleen Kristuksen sotilaille Liivinmaalla. Kun ihmismieli on taipuvainen pahaan, kuten liha sortuu syntiin aistillisuuden takia, niin kunkin tulee hengen voimalla Jumalan armollisesti varjellessa pyrkiä anteeksisaamiseen ja etsiä aina parannuskeinoja, joilla kykenisi ansaitsemaan pelastuksen. Koska siis kaikki ne uskovaiset, jotka puolustavat uskovaisia pakanoita vastaan, saavat syntinsä anteeksi, pyydämme, kehoitamme visusti ja käskemme teitä kaikkia, että ryhdytte syntien anteeksiantamiseksi henkilökohtaisesti auttamaan Suomen maakuntaa siellä äsken uskoonkääntyneiden uuden istutuksen puolustamisessa uskottomia venäläisiä vastaan ja että noudattaen edellä mainituilla seuduilla uskon asiasta huolta kantavan Suomen piispan neuvoja asetutte puolustamaan heitä miehuullisesti ja voimallisesti. Siten kristikansa kasvaa lukumäärältään ja ansioiltaan noilla seuduilla ja teille kasautuu ansioita Jumalan luona, joka antaa uskollisesti palveleville paljon enemmän kuin toivotaankaan. Ottakaa viisaasti varteen, kuinka hyödyllistä ihmisen on panna henkensä alttiiksi hänen edestään, joka puolestaan kätkee hänelle uhratun sielun iankaikkiseen elämään. Annettu Anagnissa 24. marraskuuta paaviutemme kuudentena vuonna.

1. Katso s. 116.


Kuva 15

41.

  • FMU 82
  • DS 298
  • ST 86
  • SHD 30


9.12.1237 Lateraani

Paavi Gregorius IX Upsalan arkkipiispalle ja hänen alaisilleen piispoille.1


Piispa Gregorius, Jumalan palvelijoiden palvelija, lähettää tervehdyksen ja apostolisen siunauksen kunnianarvoisille veljilleen Upsalan arkkipiispalle ja hänen alaisilleen piispoille. Herran oikea käsi istutti viinitarhan ja Hän tahtoi sitä kostutettavan Poikansa verellä, niin että se Kristuksen kyljestä vuotavan puron hedelmöittämänä tuottaisi viiniä, jonka suloisuuden virkistämänä korkea istuttaja iloitsisi. Mutta voi tuskaa, katso, metsäkarju tuhoaa sen, katso, hirveä peto raatelee sen hampaillaan. Sillä niin kuin meille toimitetussa kirjeestänne ilmeni, ovat ne, joilta kutsutaan hämäläisten kansaksi, joka aiemmin oli teidän ja edeltäjienne suuren vaivannäön ja innon avulla kääntynyt katoliseen uskoon, nyt lähellä asuvien ristin vihollisten vaikutuksesta kääntyneet takaisin vanhan erhetyksensä petollisuuteen, näin että he muutamien raakalaisten kanssa Perkeleen auttaessa hävittävät täydelleen Hämeestä Jumalan uuden seurakunnan istutuksen. Pienet lapset, joille Kristuksen valo on kasteessa valjennut, he tempaavat väkivaltaisesti irti tästä valosta ja tappavat, täysikasvuisia, kiskottuaan heiltä ensin sisälmykset, he uhraavat pahoille hengille ja pakottavat toisia juoksemaan puiden ympäri aina hengenlähtöön asti, mutta muutamia pappeja he sokaisevat, muutamilta silpovat julmasti heidän kätensä ja muut jäsenensä sekä asettavat jäljellejääneet poltettavaksi ja tulen ruoaksi ruumeniin käärittynä. Siten Ruotsin valtakunta kukistuu pakanoiden julmuudesta ja usko siitä helposti tyystin tuhoutuu, ellei sitä riennetä tukemaan Jumalan ja apostolisen istuimen avulla. Mutta sitä halullisemmin on Jumalaa pelkäävien miesten noustava taistelemaan tällaisia luopioita ja raakalaisia vastaan, mitä pahemmin vahingoittaen nämä tahtovat runnella Jumalan seurakuntaa, nämä, jotka hämmentävät katolisen uskon niin inhottavalla julmuudella. Siksi määräämme apostolisella kirjeellä teidän veljellisyydellenne, että johdatte mainitussa valtakunnassa ja läheisissä saarissa asuvia katolisia miehiä terveellisin neuvoin ottamaan ristin merkin itselleen sekä taistelemaan miehuullisesti ja voimallisesti samaisia luopioita ja raakalaisia vastaan. Huomautamme, että Jumalalle uskon puolustus on sitä mieluisampaa, mitä arvokkaammaksi usko on katsottava muiden hengen hyveiden edellä. Sen vuoksi kaikkivaltiaan Jumalan laupeudesta ja Hänen apostoliensa Pyhien Pietarin ja Paavalin valtuuteen nojaten myönnämme tämän asian vuoksi ristin merkin ottaville sellaisen synninpäästön ja haluamme, että he nauttisivat sellaista koskemattomuutta kuin he saisivat, jos he henkilökohtaisesti lähtisivät Pyhään maahan. Annettu Lateraanissa 9. joulukuuta paaviutemme yhdentenätoista vuonna.

1. Kirjeen yllä on erillinen merkintä: "Paavi Gregoriuksen hämäläisiä vastaan lähteville ristiretkiläisille myöntämät sellaiset aneet, jotka annetaan meren yli meneville."


Kuva 16

42.

  • BD 287
  • Donner 1929 s.426-427


1.8.1238 Tallinna

Vilhelm Modenalaisen avoin kirje.


Vilhelm, Jumalan armosta Modenan piispa, herra paavin rippivaltuutettu, apostolisen istuimen legaatti, lähettää tervehdyksen Jeesuksen Kristuksen nimessä kaikille rakkaille veljilleen Kristuksessa, jotka näkevät tämän kirjeen. Tietäkää, että olemme niin saarnoissa kuin kokouksissakin tehneet tiettäväksi ja julistaneet pannan rauhanrikkojia vastaan kaikilla legaatinalueemme sisäpuolella, niin että kenellä tahansa on jotakin toista vastaan, hänen on haettava oikeutta tuomioistuinmenettelyjä käyttäen. Mutta kuka tahansa omalla vallallaan tai omasta tahdostaan hyökkää toisen hallinnassa olevia alueita vastaan tai tekee väkivaltaa henkilön tai muun asian puolesta, mitkä eivät kuulu hänen tuomio- ja hallintovaltaansa, tietäköön olevansa tämän nojalla pannatuomion sitoma. Myös sidomme pannaan sillä apostolisella arvovallalla, jota käytämme, jokaisen, joka tieten tahtoen ottaa vastaan, suojelee tai puolustaa alueellaan, kaupungissaan tai linnassaan jotakuta piispan tai meidän pannaanjulistamaa henkilöä ja jos joku sellainen pannaanjulistettu henkilö on otettu vastaan johonkin linnaan, niin alistamme sen linnan kirkolliseen interdiktiin. Annettu Tallinnassa 1. elokuuta syntymän vuonna 1238.


Kuva 17

(43.)

  • LECUB 169


1241

Saksalaisen ritarikunnan Liivinmaan maamestarin Andreas von Velvenin Saarenmaan piispan puolesta saarenmaalaisten kanssa tekemä sopimus.


Meidän herramme Jeesuksen Kristuksen nimeen aamen. Allamainitut seikat sattuivat vuonna 1241 Herran lihaksitulosta kunnianarvoisan Saarenmaan ja Läänemaan piispan herra H:n käännyttyä apostolisen istuimen puoleen asioittensa ajamiseksi ja luovutettua hiippakuntaansa liittyvät tehtävät täydellisesti Saksalaisen ritarikunnan Liivinmaan maamestarille ja veljille. Kun minä, Saksalaisen ritarikunnan veljistön Liivinmaan maamestari Andreas von Velven, olin Läänemaalla, lähettivät Jumalan armon ohjaamina Saarenmaan luopiot, jotka ovat erittäin vaarallisia ja vahingollisia kristityille niin merellä, maalla kuin mantereen puoleisilla saarillakin, lähettiläitä Läänemaalle hieromaan sovintoa. Kun asiasta oli pidetty monta kokousta ja neuvonpitoa eri suuntiin; mainitut luopiot suostuivat vihdoin seuraavaan yleiseen ja lopulliseen sopimukseen. Mikäli kirkko katsoo oikeaksi hyväksyä heidän puoleltaan allelaaditun sopimuksen ikuisiksi ajoiksi, sitä mitenkään väkivalloin muuttamatta, niin he tahtovat palata hurskain mielin ja hyvästä tahdosta katolisen uskon yhteyteen, josta olivat Perkeleen vaikutuksesta luopuneet. Sopimuksen muoto on seuraava: Verona he ovat luvanneet maksaa jokaiselta koukulta ruista puoli mittaa, jonka nimi on kansankielellä punta, ja toimittaa sen koggi-laivaan, jonka heidän piispansa tai Riian maamestari heidän käyttönsä kustannuksellaan asettavat. Mikäli saarenmaalaiset eivät voi saada käyttöönsä koggia, heidän on vuokrattava maastaan laivoja sekä perämiehiä ja tuotava laivat joko Riikaan tai Läänemaalle. Heidän on otettava vastaan maallista oikeudenkäyntiä varten kerran vuodessa, siihen aikaan kun vero kootaan, vuoti, joka maan vanhinten neuvosta tuomitsee asiat, jotka on tuomittava. Lapsentaposta he maksavat sakkoa kolme oserinkia ja lisäksi lapsen äiti saa raippoja sunnuntaina hautuumaalla. Jos joku uhraa käräjien välisenä aikana tai käskee uhrata kansan tavan mukaisesti, kumpikin maksaa sakkoa puoli hopeamarkkaa ja se, joka on uhrannut, saa raippoja kolmena sunnuntaina. Jos joku syö lihaa perjantaina, pääsiäistä edeltävän 40 päivän paaston aikana, apostolien päivien aattona tai himmurtaipaaston aikana, hän maksaa sakkoa puoli hopeamarkkaa. Jos heidän ja toisen maan miesten välillä sattuu miestappo, sovitussakko on 10 hopeamarkkaa. He hankkivat pitäjien papeille ja kirkolle sen elatuksen, joka heilä on tapana antaa ennen luopumistaan, ja korvaavat kaikki maksamatta jääneet kulut. Ottaen siis huomioon että mainitut saarenmaalaiset olivat vastahakoisia kristittyjä naapureitaan kohtaan, mikä seikka haittasi suuresti uskon etenemistä ja kasvua Liivinmaan seudulla, minä mainittu veli A, Riian maamestari, olen hyväksynyt välttämättömyyden pakosta ja erinomaiseksi hyödyksi veljien ja pappien sekä Läänemaan vasallien ja monen muiden kristittyjen, sekä saksalaisten että virolaisten, neuvosta, edellämainitun sopimuksen varustaen tämän kirjeen konventtimme sinetillä edelläsanotun ikuiseksi hyväksymiseksi ja vahvistamiseksi. Todistajina ovat silloinen piispan sijainen herra Nikolaus, Läänemaan komentaja, silloinen hiippakunnan rovasti, marsalkka veli Fridericus Stultus, kirkkoherra veli Joh. Camerarius ja muut Saksalaisten ritarikunnan veljet, Saarnaajaveljistön veli Fundammer, Paljasjalkaveljistön veljet Konradus ja Theodericus, kirkon vasallit Johannes von Berdewich, Henricus von Beckeshofwede, Henricus von Braehl, Gerberius, veli Johannes von Huxaria, Thidericus von Pallele, Thid, Ezzecke sekä Läänemaan virolaisten vanhimmat ja monet muut.


Kuva 18

44.

  • LEBUC III, 169a
  • (FMU 84)


13.4.1241 Riika

Saarenmaan ja Läänemaan piispan sopimus Saksalaisen ritarikunnan kanssa.


Veli H. saarnaajaveljistöstä, Jumalan armosta Saarenmaan ja Läänemaan piispa, tervehtii Herrassa Jeesuksessa kaikkia kristittyjä, jotka näkevät tämän kirjeen. Ettei ajan myötä häviäisi se, mitä täällä ajassa tapahtuu, on tapana ikuistaa asiat kirjeeseen ja vahvistaa se todistajilla. Annamme siis tiedoksi niin tuleville kuin nykyisillekkin, että Saksalaisen Pyhän Marian ritarikunnan veljet ovat sopineet meidän kanssamme seuraavasta. He ovat esittäneet apostoliselle istuimelle meidän tuomio- ja hallintavaltamme levittämisestä jo käännetyn Viron ja Venäjän välillä sijaitseviin maihin, so. Vatjanmaahan, Nevalle, Inkerinmaahan ja Karjalaan, joitten kääntymisestä kristinuskoon oli toivoa, koska mainitut veljet olivat jo miehittäneet nuo maat eräs linna tukikohtanaan ja useat noiden maiden asukkaista olivat antaneet siihen suostumuksensa. Sopimus on laadittu siihen muotoon, että me, joille kuuluu hengellinen hallinto noissa maissa, saamme kymmenysten kymmenykset kaikista tuloista lukuunottamatta erilaisia pieniä turkisnahkoja, mutta muun hyödyn veljet saavat itselleen, niin pitäjänkirkkojen patronaattioikeudet kun kalastamotkin samoin kuin voudinoikeudet ja muut maalliset oikeudet, sen tähden että heidän osakseen lankeavat vaivat, kustannukset ja vaarat raakalaisten lannistamisessa. Mutta ettei myöhemmin syntyisi riitaisuuksia, olemme tehneet tämän sopimuksen kirjallisena, varustaneet sen sinetillämme ja todistajilla, jotka olivat läsnä tätä kirjoittaessa: veljet Sinderammus ja Hugo saarnaveljien sääntökunnasta, veli Henrik ja veli Werner vähäisten veljien sääntökunnasta, Saksalaisen ritarikunnan veljet komentaja Andreas, marsalkka Werner, kamreeri Rembold ja useat muut. Julkistetussa Riiassa Herran lihaksitulon vuonna 1241, 13. päivänä huhtikuuta.

Lisäksi kyseiseen linnaan jo vasalliksi asetetut saksalaiset ovat vapautetut maksamasta kymmenyksiä pelloistaan; sama koskaa Saksalaisen ritarikunnan veljien maanviljelystä.


Kuva 19

46.

  • DN 24c


6.7.1241 Lateraani

Paavi Gregorius IX Norjan kuninkaalle.


Piispa Gregorius jne. Norjan kuuluisalle kuninkaalle (Haakonille). 1

Kun otettuasi eläväksitekevän ristin merkin olet luvannut lähteä Pyhän maan avuksi ja kun, kuten vakuutat, et voi helposti täyttää lupaustasi pitkän välimatkan, valtakuntasi asukkaiden köyhyyden ja välissä olevan alueen kielten taitamattomuuden vuoksi, annamme anomukseesi perustuen sinulle tällä kirjeellä luvan vaihtaa lupauksesi koskemaan maasi naapuruudessa asuvia pakanoita. Niin muodoin pyydämme hartaasti ja kehoitamme sinun kuninkaallista loistavuuttasi täyttämään lupauksesi pakanoita vastaan siten, että ansaitset siitä korvauksena arvollisen palkinnon Jumalan tykönä ja hyvän nimen ihmisten keskuudessa. Luottaen kaikkivaltiaan Jumalan armeliaisuuteen ja hänen autuaiden apostoliensa Pietarin ja Paavalin arvovaltaan annamme sinulle, kun lähdet mainittuja pakanoita vastaan, saman syntien anteeksiannon, jonka saisit lähtemällä Pyhän maan avuksi. Annettu Lateraanissa 6. heinäkuuta (paaviutemme) viidentenätoista vuonna.

1. Erillinen otsikko kirjeen yllä.


47.

  • (FMU 1117)
  • LECUB 179
  • PrUB 157
  • BD 340


15.7.1244 Genova

Paavi Innocentius IV kristityille Baltiassa ym.


Piispa Innocentius, Jumalan palvelijoiden palvelija, lähettää tervehdyksen ja apostolisen siunauksen kaikille kristityille, jotka asuvat Liivinmaalla, Preussissa, Kulmerlandissa, Gotlannissa, Öölannissa, Suomessa, Virossa, Semgallenissa, Kuurinmaalla ja Liettuassa ja muissa vastakääntyneiden ja pakanoiden maakunnissa ja saarissa. Luojan ennalta-aavistamaton suunnitelma on maailman luomisesta asti paljastanut ihmiselle näkymättömän olemuksensa samoin kuin hänen iankaikkisen voimansa ja jumalallisuutensa, niin että se on nähtävänä kuin kuvastimesta ja arvoituksen tavoin,

...


Kuva 20

51.

  • Gallén 1946, s.246


1245-1249

Paavi Innocentius IV saarnaajaveljien priorille.


Saarnaajaveljien priorille, jotta äskettäin uskoonkääntyneet voisivat pysyä solmimissaan avioliitoissa.

Apostolisen istuimen hurskautta ilahduttaa vuodattaa ylevämielistä suosiota niille, jota hyläten pakanuuden pimeyden ovat jumalaisen innoituksen valaisemina saapuneet katolisen totuuden valoon. Sen vuoksi me, tahtoen ansaitusti, että pakanuuuden saastan hylkääminen tuottaisi rakkaille pojillemme Suomen vastakääntyneille ylitsevuotavaista iloa ja myös, että heillä Jumalan nimen kunniaksi olisi vakaa ja loukkaamaton aikomus noudattaa kristillistä lakia, me, hyväksyen heidän toivomuksensa hyväntahtoisesti myöntämällä erivapauden sinun kauttasi tai sopivan veljen kautta, jonka määräät saarnaamaan tuolle kansalle, annamme täten edellämainituille vastakääntyneille luvan pysyä vapaasti niissä avioliitoissa, joita he ovat solmineet omien menojensa mukaan ennen katoliseen uskoon tuloaan missä tahansa sukulaisuusasteessa sekä kolmellekymmenelle sellaiselle, jotka ovat solmineet avioliiton kasteen sakramentin vastaanottamisen jälkeen kolmannen ja neljännen polven verisukulaisensa jälkeen.


52.

Gallén 1946, s. 246-247


1245-1249

Paavi Innocentius IV saarnaajaveljien priorille.


Saarnaajaveljien priorille vastakääntyneiden synninpäästöstä.

On soveliasta, että apostolinen istuin suosii niitä, jotka isän Jumalan laupeus on kääntänyt pimeydestä valkeuteen, hänen armonsa lahjalla, jonka avulla he voivat omaksua pelastuksen sisällön ja kasvaa hurskaudessa. Sen tähden, koska muutamat Suomen vastakääntyneistä ovat saamamme tiedon mukaan syyllistyneet rikkomukseen, josta seuraa ennalta langetettu tuomio, me, osoittaen heille hyväntahtoisuuttamme, annamme sinulle tehtäväksi tämän kirjeen arvovallalla suoda heille tällä kertaa kaavan mukaisen kirkollisen synninpäästön, mikäli he riittävästi hyvittävät vääryyttä kärsineet ja mikäli heidän harha-askeleensa ei ole niin suuri ja raskas, että heidän sen takia tulee kääntyä apostolisen istuimen puoleen.


(ei kuvaa, järjestyksessä seuraava 74. sivu)

53.

  • DN 37


7.11.1246 Lyon

Paavi Innocentius IV Norjan kuninkaalle.


Piispa Innocentius jne. rakkaalle pojalleen Norjan kuuluisalle kuninkaalle Haakonille.1

Haluat, kuten olemme kuulleet, sinulle ylhäältä annettujen voimien avulla saada aikaan sen, että valtakuntasi naapuruudessa asuvat pakanat tulisivat hylättyään epäjumalien iljetyksen taivaallisen voiman myötävaikutuksella katolisen jumalanpalveluksen puhtauteen. Jotta voisit meidän suosiollisella avullamme ilahduttavasti toteuttaa tämän hurskaan toivomuksesi, että kun joku noiden pakanoiden maista on alistettu kristilliseen valtapiiriin, suostuen sinun loistavuutesi pyyntöön myönnämme sinulle tämän kirjeen arvovallalla pysyvän patrionaattioikeuden kirkkoihin, jotka sinä tai perillisesi sinne rakentavat ja peruspääomalla varustavat. Älköön siis kenenkään jne. myönnytystämme jne. Jos joku kuitenkin jne. Annettu Lyonissa 7. marraskuuta (paaviutemme) neljäntenä vuonna.

1. Erillinen otsikko kirjeen yllä.