Difference between revisions of "Al-Idrisi"

From Suomen Muinaishistoria
Jump to navigation Jump to search
(lisätty dokumentin suomennos, Wikipediasta)
(Al-Idrisin suomennos lisätty lähdeviitteineen)
 
Line 18: Line 18:
  
 
Idrisi ilmoittaa tekstissään Ragvaldan sekä Qalamarkin etäisyyksiä Ruotsissa ja Virossa sijaitseviin paikkoihin, muun muassa Sigtunan kaupunkiin sekä Mälarenin suulle. Lainauksessa esiintyvä ''Qotelwjoki'' tarkoittaa Götajokea, jonka Idrisi Tuulion tulkinnan mukaan sekoittaa Mälareniin. Ragvaldan paikaksi on ehdotettu yleisimmin Ulvilan Ravanissa (ruots. ''Ragvaldsby'') sijaitsevaa Liikistön aluetta. Qalamarkin puolestaan on katsottu tarkoittavan Kalantia, mutta joidenkin tutkijoiden mukaan myös Ruotsissa sijaitsevaa Kalmaria. Kaikki tulkinnat ovat kuitenkin kiistanalaisia. Lisäksi Idrisi mainitsee "amatsonien saaren", joka on myöhemmin sijoitettu Turun saaristoon.
 
Idrisi ilmoittaa tekstissään Ragvaldan sekä Qalamarkin etäisyyksiä Ruotsissa ja Virossa sijaitseviin paikkoihin, muun muassa Sigtunan kaupunkiin sekä Mälarenin suulle. Lainauksessa esiintyvä ''Qotelwjoki'' tarkoittaa Götajokea, jonka Idrisi Tuulion tulkinnan mukaan sekoittaa Mälareniin. Ragvaldan paikaksi on ehdotettu yleisimmin Ulvilan Ravanissa (ruots. ''Ragvaldsby'') sijaitsevaa Liikistön aluetta. Qalamarkin puolestaan on katsottu tarkoittavan Kalantia, mutta joidenkin tutkijoiden mukaan myös Ruotsissa sijaitsevaa Kalmaria. Kaikki tulkinnat ovat kuitenkin kiistanalaisia. Lisäksi Idrisi mainitsee "amatsonien saaren", joka on myöhemmin sijoitettu Turun saaristoon.
 +
 +
----
 +
 +
 +
Al-Idrisin Suomea koskevan osuuden on suomentanut O. J. Tuulio, joka kertoo omassa Satakunnan historiaa käsittelevässä kirjasarjassaan, [https://julkaisut.satakuntalainenosakunta.fi/satakuntasarja/pdf/Satakuntasarja_X.pdf kirjassa X], seuraavaa:
 +
 +
=== Satakunnan  vanhin  tunnettu  paikannimi. ===
 +
 +
 +
Pori  on  1500-luvun  kaupunkeja.    Kerran,  kun  Suomen  rannikko  ei  vielä  ollut  kasvanut  Porin  kohdalle  asti,  oli  seudun  keskuspaikkana  Ulvila,  jonka  kirkko  rakennettiin  1332.    Mutta  sekin  paikka  on  aikanaan  ollut  rantakaislikkoa,  vieläpä  syvää  vettä.  Ulvilan  edeltäjänä  on  ollut    Ragwalda,    joka  oli  vielä  ylempänä,  ja  jonka  kohdalla  siis  Kokemäen  joen  suu  on  ollut  aikaisemmin  kuin  Ulvilassa.
 +
 +
'''Ragwalda?'''
 +
 +
Vanha  lähdeteksti,    toistaiseksi  ja  kukaties  lopullisesti  ainoa,  joka  nimeää  Ragwaldan  kaupungin,  on  Idrisin  arabialainen  maantieto  v:lta  1154.    Mikä  on  tämän  tekstin  lähdearvo,  toisin  sanoen:  miten  teksti  syntyi,  missä  kunnossa  se  on  meille  säilynyt  ja  millaisessa  asiayhteydessä  Ragwalda  siinä  esiintyy?    Kysymykset  kenties  kiinnostavat  »Satakunnan»  lukijoita.    Seuraavassa  lähdehistoriallinen  pikakatsaus  näihin  seikkoihin,  joista  inspehtorina  vain  pari  kertaa  suullisesti  kerroin  osakuntalaispiireissä  (kerran  osakunnan  kesäjuhlassa  ja  kerran  Satakunnan  Killassa).
 +
 +
Ettäkö  siis  on  olemassa  arabialainen  teksti,  jossa  on  puhetta  satakuntalaisesta  paikasta  ja  joka  kuuluu  Eerikki  pyhän  ja  Lallin  vuosisataan?    Kun  nimenomaan  tästä  ihmeestä  on  tehty  selkoa  suomeksikin  Valvoja-Ajan  vuosikerrassa  1930,  toistettakoon  tässä  vain,  että  Sisiliassa,  Palermon  kuningashovissa,  juuri  Lallin  aikaan  oltiin  niin  pitkällä  kulttuurissa,  että  siellä  kirjoitettiin  noin  Raamatun  kokoinen  maantieto,  jossa  esitetään  kaikki  maapallon  osat  paitsi  tietysti  Amerikkaa,  Australiaa  ja  Etelä-Afrikkaa,  että  teoksen  tiedot  vain  vähältä  osalta  palautuvat  vanhempiin  karttoihin  ja  pääosalta  vartavasten  hankittiin  menetelmällä,  jonka  uuden-aikainen  empiirisyys  hämmästyttää,  nim.  tuottamalla  kauppiaita  y.m.    ammattimatkustajia,    pohjois-eurooppalaisiakin,    Palermoon,    jossa  joutuivat  kriitilliseen  kuulusteluun  ja  saivat  sanella  tuntemainsa    kaukokaupunkien    nimet,    välimatkat,    ilmansuunnat    ja    muun  kuvailun;    että  sihteerinä  ja  teoksen  kirjoittajana  toimi  Espanjassa  opinnoinut,  siis  sivistyskieleltään  arabialainen  tiedemies  Idrisi  (paino  dri  tavulla),  ja  että hankkeen  varsinaisena  isänä  muuten  oli  Sisilian  kuningas,  tiedettä  jumaloiva,  kielitaitoinen,  su-vaitsevainen,  älykäs  ja  rikas  Roger  II  (1101—1154).    Tietoja  kertyi,  niitä  seulottiin  ja  ne  olivat  siis  kai  melko  oikeita  sillä  asteella;  mutta  ne  oli  vielä  sovitettava  kirjaksi  (»toimitettava»)  ja  monistettava  —  arabian  kirjaimin;    ja  tässä  tuli  virheitä.    Näiden  eri-asteisten  virheiden  historia  on  viime  aikoihin  asti  kaivannut  kritiikin  valaistusta;      ilman  ei  merkillistä  tekstiämme  juuri    voi    käyttää.
 +
 +
Ajatellaanpa  suomalaista  historiamiestä  ennen  1930-lukua.  Hä-nen  mieltään  kiinnostaa  tämä  1100-luvun  Pohjolan  kuvaus.    Millaisessa  kunnossa  Idrisi  hänelle  tarjoutuu?    Hän  saa  Helsingin  yliopiston  kirjastossa  eteensä  kookkaan  kirjan,  joka  sisältää  Idrisin  (lähes)  täydellisen  ranskannoksen,  jonka  lopussa  on  mitä  runsain  paikannimien  hakemistokin,  mutta  joka  on  n.  100  vuotta  vanha.  Tästä  kirjasta  tutkijamme  ei  hyödy,  se  on  kritiikitön  ja  sen  paikannimet  esiintyvät  niin  vääristyneessä  muodossa,  että  Pohjoismaita  koskevilta  sivuilta  ei  voi  löytää  paria  kolmea  nimeä  tai  asiaa,  jotka  edes  tuntisi  Suomeen  viittaaviksi.    Paikannimien  puolesta  yhtä  mahdoton  on  eräs  Viron  oppineiden  seuran  Verhandlungenissa  1873  ilmestynyt  Idrisin  pohjois-europpalaisten  lukujen  saksannos.    Samoin  tutkijamme  voi  Helsingissä  saada  käsiinsä  arabiankielisen  tekstin,  joka  on  hyvin  kaunein  kirjakkein  painettu  Roomassa  v.  1592  ja  on  olevinaan  Idrisin  maantieto;    sekin  on  jokseenkin  hyödytön,  sisältää  näet  vain  laihan  otteen  Idrisiä;    ja    jos  historiamies  lukee  arabiaa,  hän  piankin  näkee,  että  paikannimet  siinä  ovat  yhtä  säälittävässä  kunnossa  kuin  äskenkin.    Vielä    on  Helsingissä  3  erikoisteosta,  joihin  sisältyvät  Pohjois-Afrikkaa,  Espanjaa,  Italiaa  ja  Syyriaa  koskevat  Idrisin  luvut  kriitillisinä  laitoksina.    Lopuksi  on  Idrisin  kartasto  valokuvajäljennöksenä  v:lta  1926.    Siinä  kaikki;    eikä  enempää  näihin  asti  ollut  painettuna  muuallakaan  maailmassa.    Kun  joitakuita  vuosia  sitten  veljeni,  arkeoloogi,    sai  halun  koettaa  pesettää  tämän  pyykin  puhtaammaksi  Pohjois-  ja  Itä-Euroopan  osalta,  hankimme  Helsinkiin  —  valokuvajäljennöksinä  —  Idrisin  teoksen  käsikirjoitusten  näitä  maita  koskevat  kohdat.    Käsikirjoituksia  on  Pariisissa  2,  Pietarissa,  Oxfordissa,  Lontoossa,  Konstantinopolissa  ja  Damaskossa  kussakin  1;  näistä  neljä  on  tullut  tunnetuksi  vasta  tällä  vuosisadalla  ja  yksi  vasta  n.  v.  1930.    Kaksi  käsikirjoitusta  voi  olla  kopi-oitu  niin  varhain  kuin  jo  1100-luvulla.      Neljään  käsikirjoitukseen  liittyy  lisäksi  joukko  karttoja.    Tämä  kaikki  hankittiin  Helsinkiin;    saatiin  pohja,  ainoa  kestävä,  mille  Idrisi-tietoja  rakentaa.  Nyt    piti  vain  tarkkaan    analysoida  nuo  runsaat  40  arabialaista  teksti-    ja  karttalehteä,  vertaamalla  todeta  virheet  ja  etsiä  esille  virheiden  syyt,  syventyä  kerrankin  teoksen  syntyhistoriaan;  piti  koettaa    tätä  tietä    vähitellen  löytää,    niin  kuin  muinaisespanjalainen  runoilija  sanoo,  tuoreen  tiedon  itu,  joka  nukkuu  ruman  kirjaimen  alla.    Löytyi  virheitä,  ja  ne  rivittyivät  kuin  sarjoiksi  —  oli  näkevinään  kuin  puron  tai  virran,  jota  myöten  oli  koetettava  hakeutua  noiden  virheiden  yhteisille  lähteille;  ja  tutkimalla  nämä  oli  laskettava  eräs  Idrisikritiikin  peruste.
 +
 +
Ja  täten  tutkittuna  Idrisi  näyttäytyi  antavammaksi.    Pohjoismaiden,  nimenomaan  myös  muinais-Ruotsin  maantieto,  jota  eräs  ruotsalainen  idrisisti  oli  koettanut  selvitellä  toisenlaisin  keinoin  v.  1931  ilmestyneessä  teoksessaan  (aikakausi.  »Namn  och  bygd»),  kirkastui  siinä  määrin,  että  uskallan  sanoa  Idrisin  tekstin  nyt  ansaitsevan  huomiota  1100-luvun  historian  yhtenä  varsinaisena  lähteenä.      Tällaisella    lienee    arvoa    vallankin    omalle    maallemme,    jonka  varhaishistorian  muut  lähteet    vielä    1100-luvullakin  ovat  niin  olemattoman  harvat  ja  niin  katkeran  niukat  kuin  m.m.  prof.  Jaakkolan  uusi  suurteos  osoittaa.
 +
 +
Katkeran  niukka  on  totta  puhuaksemme  vielä  Idrisikin.    Hän    luovuttaa  meille  kyllä  tänään  tai  huomenna  kaikki  tietonsa  Suomesta;  mutta  paljonkos  niitä  lopultakaan  on!    Enemmän  olisi  saattanut  odottaa  heruvan  tällaisesta  kirjasta,  joka  vie  meidät  aina  vuoteen  1154  ja  jonka  tekijällä  oli  kuninkaallinen  mahdollisuus  ostaa  aivan  tuoreita  asia-aineksia  suoraan  Kalevalan  rantamailta!  Velvollisuutemme  kuitenkin  on  tässä    yhteydessä  muistuttaa  ja  muistaa,  että  Idrisi  on  työskennellyt  ankaran  pakkokiireen  alaisena:  hänen  työnantajansa  ja  toverinsa,  kuningas  Roger,  oli  liian  ahkera,  teki  työtään  Palermon  vetoisessa  palatsissa  kai  yölläkin,  vilustui  työn  loppuvaiheen  aikana  ja  kuoli  anginaan  kevättalvella  1154  —  samana  vuonna,    jona  tiedämme  teoksen  valmistuneen.  Nämä    murheelliset    tapaukset  huononsivat  varmaankin  Idrisin  toimitustyön  tuloksia.
 +
 +
Nyt katselemme  itse  teosta:  sekä  tekstiä,  joka  on tärkeämpi,  että  karttaa;  meidänhän  piti  myöskin  selvittää,  millaisessa  asiayhteydessä  nimi  Ragwalda  esiintyy.    Tätä  varten  suomennan  ensin  tarpeelliset  tekstin  kohdat.    Että  niitä  on  pakko  ottaa  melko  pitkälti,  vaikka  itse  Ragwaldaa  koskeva  kohta  on  lyhyt,  johtuu  tällaisen  keskiaikuisen  esityksen  omasta  laadusta.    Oli  nähtävästi  helpompi    asiatietoja    hankkia    kuin    saada  ne  esille  oikeassa  järjestyksessä.    Eihän  ollut  olemassa  minkäänlaista  Itämeren  karttaa,  joten  Itämeren  muoto  oli  sangen  vaikea  tajuta  paljaan  hajallisen  suusanan  perusteella.    Ja  missä  Itämeren  muoto  jäi  epäselväksi,  siinä  meni  vikaan  koko  Pohjolan  maantieto.
 +
 +
Meidän  on  aljettava  Ruotsin  puolelta,  sekavasta  ja  vaikeuksia  aiheuttaneesta  luvusta  VII  3.    Sen  tekstistä  suomennan  seuraavat  kohdat  toistoineen  kaikkineen  (mutta  nimiä  oikaisten):<blockquote>»Land    Skånen  kaupunki  (Skånen  maan  kaupunki  —  siis  kai  Lund)  on  suuri  ja  kukoistava.  Tästä  on  190  peninkulmaa  Qotelw  (Gotaälv)  joen  suulle,  joen,  jonka  varrella  on  Sigtuna  niminen  kaupunki.      Sigtuna  on  kaunis  kaupunki.      Siitä    on    200  pnk.    Kalmariin.      Me  esitämme    tuonnempana    tämän    rannikon    loppuosan    seikkaperäisesti,    apunamme    ja    turvanamme    Allah.    Mutta  nyt  palaamme  takaisin,  ja  sanomme,  että  Lyybekistä,  rantakaupungista,  itään  päin  on  100  pnk.  Rügenin  kaupunkiin  (siis  Arkonaan)  ...  Vastapäätä  tätä  pohjoisella  suunnalla  Pimeyksien  meren  äärellä  on  Land  Skånen  kaupunki  (Lund).    Tästä  on  190  pnk.  Qotelw  (Götaälv)  joen  suulle,  joen,  jonka  varrella  on  Sigtunan  kaupunki;    ja  Qotelw  joen  suulta  taas  Kalmarin  kaupunkiin  on  200  pnk.    Me  joudumme  hetken  päästä  näille  lähirannoille  (uudestaan).  —  Qotelw  joki,  joka  on  saanut  nimensä  eräästä  sen  varrella  olevasta  kaupungista  (kai  nykyisen  Göteborgin  edeltäjä  Konghelle,  »Götaälvin  kaupunki»),  on  iso  kymi,  joka  virtaa  lännestä  itään  ja  laskee  sitten  Pimeään  mereen.    Ja  joen  kahden  suuhaaran  väliä  on  300  pnk.»</blockquote>Näin  kuuluu  tuo  hapuileva  kohta,  jota  pian  tarvitsemme  Ragwaldatekstiämme  varten  ja  jossa  asiatotuus  vain  ikäänkuin  lepattaen  elää.      Me  puolestamme  etsimme  Idrisin  esityksestä  asiatotuutta;    tahdomme  kysyä,  mikä  tässä  lopulta  on  Idrisin  tietomiehen  kertomaa,  siis  ensi  käden  ainesta  keskellä  kaiken  toimituksellisen  epäonnistuneisuuden.    Ja  selvää  on,  että  Qotelw  nimisen  suuren    joen,    josta  sitten  puhutaan  Suomenkin  maantiedon  yhteydessä,  täytyy  olla  jokin  Ruotsin  joki,  että  tietomies  on  sanonut  sillä  olevan  2  suuhaaraa,  jotka  ovat  sangen  kaukana  toisistaan,  että  joki  (me  tulkitsemme:  että  joen  toinen  suuhaara)  virtaa lännestä  itään,  että  kummankin  suuhaaran  varrella  on  kaupunki,  nim.  toisaalla  Sigtuna,  tunnettu  Mälar  järven  kaupunki,  ja  toisaalla  nykyisen  Göteborgin  edeltäjä.    Tällainen  joki,  jonka  toisen  haaran    siis  olisi  määrä  laskea  Itämereen  nyk.  Tukholman  kohdalta  (Mälarin  suu,  Norrström)  ja  toisen  taas  Kattegatiin  (Gö-taälv)  —  tällainen  joki  sellaisenaan  ei  tietysti  vastaa  todellisuutta;    mutta  Idrisin  tietomies,  joka  kaikesta  päättäen  on  ollut  merenkulkija  ja  joka  tuntee  Götaälvin  ja  Mälarin suun,  on  hyvinkin  voinut    saada    vain    vajaan    käsityksen  vesistöjen  yläjuoksusta.  Hän  on  voinut  jäädä  siihen  luuloon,  että  turkikset,  joita  hän  näki  kaupattavan  näissä  kahdessa  markkinapaikassa,  ja  jotka  siis  oli  veneillä  tuotu  Keski-Ruotsin  sisäosista,  muka  olivat  sieltä  tulleet  saman  joen  kahta  eri  suuhaaraa;  hän  antaa  tuolle  Mälar-Götaälv  joelleen  nimen,  joka  on  sama  kuin  sen  toisen  suuhaaran  nimi  todellisuudessa:        Götaälv,  Qotelw,  ja  puhuu  länsi-itä-suunnasta  ikäänkuin  se  kuuluisi  koko    joelle,    vaikka  se  kuuluukin  vain  toiselle  haaralle,  Mälarin  suulle.    Mälarin  suunnalle  meidät  vie,  paitsi  tuon  länsi-idän  maininta,  myös  nimi  Sigtuna.
 +
 +
Tässä  on  harhaa;  mutta  tässä  on  myös  asiatotuutta.
 +
 +
Kun    Idrisi    Suomen  maantiedon  yhteydessä  vieläkin  nimeää  Qotelw    joen    suun    ja    sanoo  Qotelwista  Ragwaldaan  olevan  100  pnk.,  meillä  siis  lienee  oikeus  tulkita  sanat  näin:    »Mälarinsuulta    Ragwaldaan  on  100  pnk.»,  eli:  Tukholman  saaristosta  Ragwaldaan  on  100  pnk.».
 +
 +
Palaamme  tekstiin,  ja  nyt  siirrymme  Suomen  puolelle,  Rag-waldan  omaan  lukuun  VII  4:<blockquote>»Tässä  4:nnessä  lohkossa  VII.  vyöhykettä  sijaitsevat  enin  osa  Venäjän  alueita,  Finmarkin  alueet  (lue  »Finlandan»;  siis  Varsinais-Suomi),  ja  Tabastin  maan  ja  Estlandan  maa...  Nämä  maat  ovat  enimmäkseen  autioita  ja  alavia;    kyliä  on  kylmillään,  lumet  kauan  sulamatta  ja  (asuin-?)seudut  vähäiset  (tai:  harvalukuiset).    Mitä  tulee  Finmarkin  maahan  (Varsinais-Suomeen),  siinä  (kyllä)  ovat  lukuisia  kylät,  viljelykset  ja  karjat;  mutta  (varsinaisia  väestö-?)seutuja    (tai:    rakennusseutuja?)    ovat  ainoastaan    Aboan    ja    Qalamarkin  kaupungit  (Qalamark,  lue:    Qalaland,  siis  Kaland,  Kalanti,  siis  Kalainen).    Molemmat    (siis  Turku  ja  Kalainen)    ovat  suuria  kaupunkeja;  mutta  ympäristö  on  vain  paimentolaiskorpea,  ja  asukkaita  uhkaa  puute,  sillä  kummassakin  kaupungissa    on    (ihmiselle)    tarkoitettuja    ravintoaineita    vähemmin  kuin  riittämiin.    Ja  sateet  ovat  rankat  ja  ainaiset.
 +
 +
Qalamarkin    (Kalaisten)    kaupungista    on    200  pnk.    Sigtunan  kaupunkiin  länteen  (oikeampi  suunta  olisi  lounainen).      Finmarkin    (Varsinais-Suomen)    kuninkaalla  on  asutus-  ja  viljelysalueita  Norjan  saarennossa,  josta  aiemmin  (VII  3)  on  ollut  puhe  (viitannee  pirkkalaisten  retkiin  Finmarkin  puolelle).
 +
 +
Qalamarkin    (Kalaisten)    kaupungista    on    80  pnk.    Qotelw    joen    toiseen    suuhaaraan    (sanomme:    Tukholman    saaristoon);    ja    Qotelw    joelta  on  100  pnk.          Ragwaldan          kaupunkiin.    Ragwalda    on    suuri    kukoistava    kaupunki    meren    äyräällä    ja    kuuluu    Tabastin    maahan    (Hämeeseen).      Siinä      maassa  ovat  lukuisia  kylät  ja  viljelykset,  paitsi  että    (nuo  asutus-?)seudut  ovat  vähäiset.    Siellä  on  pakkanen  ankarampi  kuin  Finmarkin  maassa  (kuin  Varsinais-Suomessa),  ja  hyyn  ja  sateen  valta  tuskin  hellittää  edes  silmänräpäyksen  ajaksi.
 +
 +
Hanilan  kaupungista  Ragivaldaan  on  200  pnk.      Hanila  on  kaunis,  hieno,  kukoistava  kaupunki,  kuuluva  Estlandan  seutuihin  (on  Länsi-Virossa).    Estlandan  (muita)  kaupunkeja  on  Kolyvan'  (Tailinn),  pieni  kaupunki,  oikeastaan  (vain)  suuri  linnoitus.  Asukkaat  ovat  maanviljelijöitä;  heidän  ansionsa  on  niukkaa,  paitsi  että  karjaa  on  paljon.»1)</blockquote>(Ylläoleva    petiittikappale    vastaa    samaa    arabialaista    tekstinosaa,  jonka  prof.  Jaakkola  on  jäljennyttänyt  teoksensa  sivujen  184—185  väliin  hyvänä  faksimilena  parhaan  käsikirjoituksen  mu-kaan;  Turun  (ja  Kalaisten)  nimi  näkyy  siinä  rivillä  4,  Ragwaldan  nimen  ensimmäinen  maininta  rivillä  8  ja  Hanilan  rivillä  10).
 +
 +
Vielä  on  saman  luvun  (VII  4)  lopulla  uudestaan  puhe  Ragwaldasta;  mutta  kun  tämä  viimeinen  maininta  ei  anna  meille  mitään  tietoa  lisää,  sivuutamme  sen.
 +
 +
Vähällä  voimme  tässä  kuitata  myöskin  kartan.  Huomautan  vain  taaskin,  että  prof.  Jaakkola  niinikään  on  ottanut  teokseensa  (sivujen    186—187    väl.)    Idrisin  kartaston  sen  sivun,  jossa  Ragwalda  näkyy  (mutta  huomattakoon:  arab.  kartoissa  pohjoinen  on  alinna  ja  etelä  ylinnä!).    Siltä  varalta,  että  joku  haluaisi  samalla  nähdä  Idrisin  karttaa  laajemmalti,  lisään,  että  sopii  verrata  Jaakkolan  faksimileä    vastaavaan    kohtaan    erästä  piirrosta,  joka  on  aivan  lopulla    (kartta  II)    uutta  Idrisi-kirjaani  (josta  alempana).    Näkyy  silloin,  että  Ragwalda,  jonka  numero  piirroksessani  on  4'11,  sijaitsee    pitkällä    rannikolla,    jonka    Idrisi    panee    kulkemaan    Tanskan  niemimaan  tyveltä  melkein suoraan itään päin kauas  tuolle  puolen  Danzigin,  kautta  koko  Pohjois-Euroopan,  sanokaamme  Vienan  mereen  asti,  ikäänkuin  ei  koko  Fenno-Skandiaa  olisikaan.  Kun  Idrisin  kartan  arvo  meille  tässä  on  hyvin  vähäinen,  mutta  se  varmaankin  voi  herättää  uteliaisuutta  muuten,  viittaan  yhäkin  uuteen  teokseeni,  jonka  siv.  44—62  osoitetaan,  että  kartta  ainakin  koko  Pohjois-Euroopan  osalta  on  tekstiä  myöhäisempi  ja  että  sillä  ei  tarvitse  olla  ollut  eikä  ole  ollut  muuta  mallia  kuin  juuri  Idrisin  oma  teksti,  johon  äsken  tutustuttiin.    Siksipä  Idrisin  kartta  ei  kykene  antamaan  meille  mitään  lisätietoa  Ragwaldasta.    (Turkukin    on  sijoitettu  kauas  sisämaahan  —  ja  syy  näkyy  kirjani  sivuilta  55—56).
 +
 +
Siinä  koko  lähdeteksti  asiaympäristöineen.    Tähän  nyt  koko  tietomme  Ragwaldasta  perustuu.    Eikä  edes  nimi  itse  ole  virheetön.  Tutkijat  ovat  näihin  asti  aina  lukeneet  »Dagwada»  tai  »Daghwada»  ja  aprikoineet  nimen  tarkoittavan  ehkä  Eestin  Hiiumaata  (Dagden,  Dagö),  joten  koko  maantieto  tältäkin  osalta  oli  täydellisesti  sekaisin  ja  Idrisi  tämänkin  vuoksi  yleisesti  syrjäytyi  muka  arvottomana.

Latest revision as of 13:17, 16 May 2021

https://www.dropbox.com/sh/tu8yubfzd7mf8li/AACTvKge5PlmQKQVA5ZvvSJva/Al-Idrisi


Al-Idrisin kuvaus on teoksesta nimeltä Tabula Rogeriana


Lainaus Wikistä:


Tabula Rogeriana käsittää myös kartat Pohjois-Euroopasta. Suomea koskevat kuvaukset sisältyvät teoksen VII luvun osiin 3–5. Idrisi mainitsee Finnmark- sekä Tabast-nimiset alueet, joiden on arveltu tarkoittaneen Lounais-Suomea (Finland) sekä Hämettä (Tavast). Lounais-Suomesta hän ilmeisesti erehdyksessä käyttää nimitystä Finnmark. Idrisi kertoo myös kolmesta niissä sijaitsevasta kaupungista tai kauppapaikasta. Nimet ovat kuitenkin arabiankielisissä muodoissaan vääristyneet niin, ettei niitä pystytä varmuudella tunnistamaan. Mainitut nimet ovat Ragvalda, Qalamark sekä nimi, joka on tulkittu muun muassa muodossa Aboa, jolloin se tarkoittaisi Turkua.

Lainaus Tabula Rogerianan VII luvun 4. osasta, käännös O. J. Tuulion artikkelista vuodelta 1936:

Tässä 4. lohkossa VII vyöhykettä sijaitsevat enin osa Venäjän alueita, Finmarkin alueet ja Tabastin maa ja Estlandan maa. Nämä maat ovat enimmäkseen autioita ja alavia; kyliä on kylmillään, lumet kauan sulamatta ja seudut vähäiset. Mitä tulee Finmarkin maahan, siinä ovat lukuisia kylät, viljelykset ja karjat; mutta asutusseutuja ovat ainoastaan Aboan ja Qalamarkin kaupungit. Molemmat ovat suuria kaupunkeja; mutta ympäristö on vain paimentolaiskorpea ja asukkaita uhkaa puute, sillä kummassakin kaupungissa on ihmiselle tarkoitettuja ravintoaineita vähemmin kuin riittämiin. Ja sateet ovat rankat ja ainaiset.
Qalamarkin kaupungista on 200 peninkulmaa Sigtunan kaupunkiin länteen. Qalamarkin kaupungista on 80 peninkulmaa Qotelwjoen toiseen suuhaaraan; ja Qotelwjoelta on 100 peninkulmaa Ragwaldan kaupunkiin. Ragwalda on suuri kukoistava kaupunki meren äyräällä ja kuuluu Tabastin maahan. Siinä maassa ovat lukuisia kylät ja viljelykset, paitsi että asutusseudut ovat vähäiset. Siellä on pakkanen ankarampi kuin Finmarkin maassa, ja hyyn ja sateen valta tuskin hellittää edes silmän räpäyksen ajaksi. Hanilan kaupungista Ragivaldaan on 200 peninkulmaa. Hanila on kaunis, hieno, kukoistava kaupunki, kuuluva Estlandan seutuihin.


Idrisi ilmoittaa tekstissään Ragvaldan sekä Qalamarkin etäisyyksiä Ruotsissa ja Virossa sijaitseviin paikkoihin, muun muassa Sigtunan kaupunkiin sekä Mälarenin suulle. Lainauksessa esiintyvä Qotelwjoki tarkoittaa Götajokea, jonka Idrisi Tuulion tulkinnan mukaan sekoittaa Mälareniin. Ragvaldan paikaksi on ehdotettu yleisimmin Ulvilan Ravanissa (ruots. Ragvaldsby) sijaitsevaa Liikistön aluetta. Qalamarkin puolestaan on katsottu tarkoittavan Kalantia, mutta joidenkin tutkijoiden mukaan myös Ruotsissa sijaitsevaa Kalmaria. Kaikki tulkinnat ovat kuitenkin kiistanalaisia. Lisäksi Idrisi mainitsee "amatsonien saaren", joka on myöhemmin sijoitettu Turun saaristoon.



Al-Idrisin Suomea koskevan osuuden on suomentanut O. J. Tuulio, joka kertoo omassa Satakunnan historiaa käsittelevässä kirjasarjassaan, kirjassa X, seuraavaa:

Satakunnan vanhin tunnettu paikannimi.[edit | edit source]

Pori on 1500-luvun kaupunkeja. Kerran, kun Suomen rannikko ei vielä ollut kasvanut Porin kohdalle asti, oli seudun keskuspaikkana Ulvila, jonka kirkko rakennettiin 1332. Mutta sekin paikka on aikanaan ollut rantakaislikkoa, vieläpä syvää vettä. Ulvilan edeltäjänä on ollut Ragwalda, joka oli vielä ylempänä, ja jonka kohdalla siis Kokemäen joen suu on ollut aikaisemmin kuin Ulvilassa.

Ragwalda?

Vanha lähdeteksti, toistaiseksi ja kukaties lopullisesti ainoa, joka nimeää Ragwaldan kaupungin, on Idrisin arabialainen maantieto v:lta 1154. Mikä on tämän tekstin lähdearvo, toisin sanoen: miten teksti syntyi, missä kunnossa se on meille säilynyt ja millaisessa asiayhteydessä Ragwalda siinä esiintyy? Kysymykset kenties kiinnostavat »Satakunnan» lukijoita. Seuraavassa lähdehistoriallinen pikakatsaus näihin seikkoihin, joista inspehtorina vain pari kertaa suullisesti kerroin osakuntalaispiireissä (kerran osakunnan kesäjuhlassa ja kerran Satakunnan Killassa).

Ettäkö siis on olemassa arabialainen teksti, jossa on puhetta satakuntalaisesta paikasta ja joka kuuluu Eerikki pyhän ja Lallin vuosisataan? Kun nimenomaan tästä ihmeestä on tehty selkoa suomeksikin Valvoja-Ajan vuosikerrassa 1930, toistettakoon tässä vain, että Sisiliassa, Palermon kuningashovissa, juuri Lallin aikaan oltiin niin pitkällä kulttuurissa, että siellä kirjoitettiin noin Raamatun kokoinen maantieto, jossa esitetään kaikki maapallon osat paitsi tietysti Amerikkaa, Australiaa ja Etelä-Afrikkaa, että teoksen tiedot vain vähältä osalta palautuvat vanhempiin karttoihin ja pääosalta vartavasten hankittiin menetelmällä, jonka uuden-aikainen empiirisyys hämmästyttää, nim. tuottamalla kauppiaita y.m. ammattimatkustajia, pohjois-eurooppalaisiakin, Palermoon, jossa joutuivat kriitilliseen kuulusteluun ja saivat sanella tuntemainsa kaukokaupunkien nimet, välimatkat, ilmansuunnat ja muun kuvailun; että sihteerinä ja teoksen kirjoittajana toimi Espanjassa opinnoinut, siis sivistyskieleltään arabialainen tiedemies Idrisi (paino dri tavulla), ja että hankkeen varsinaisena isänä muuten oli Sisilian kuningas, tiedettä jumaloiva, kielitaitoinen, su-vaitsevainen, älykäs ja rikas Roger II (1101—1154). Tietoja kertyi, niitä seulottiin ja ne olivat siis kai melko oikeita sillä asteella; mutta ne oli vielä sovitettava kirjaksi (»toimitettava») ja monistettava — arabian kirjaimin; ja tässä tuli virheitä. Näiden eri-asteisten virheiden historia on viime aikoihin asti kaivannut kritiikin valaistusta; ilman ei merkillistä tekstiämme juuri voi käyttää.

Ajatellaanpa suomalaista historiamiestä ennen 1930-lukua. Hä-nen mieltään kiinnostaa tämä 1100-luvun Pohjolan kuvaus. Millaisessa kunnossa Idrisi hänelle tarjoutuu? Hän saa Helsingin yliopiston kirjastossa eteensä kookkaan kirjan, joka sisältää Idrisin (lähes) täydellisen ranskannoksen, jonka lopussa on mitä runsain paikannimien hakemistokin, mutta joka on n. 100 vuotta vanha. Tästä kirjasta tutkijamme ei hyödy, se on kritiikitön ja sen paikannimet esiintyvät niin vääristyneessä muodossa, että Pohjoismaita koskevilta sivuilta ei voi löytää paria kolmea nimeä tai asiaa, jotka edes tuntisi Suomeen viittaaviksi. Paikannimien puolesta yhtä mahdoton on eräs Viron oppineiden seuran Verhandlungenissa 1873 ilmestynyt Idrisin pohjois-europpalaisten lukujen saksannos. Samoin tutkijamme voi Helsingissä saada käsiinsä arabiankielisen tekstin, joka on hyvin kaunein kirjakkein painettu Roomassa v. 1592 ja on olevinaan Idrisin maantieto; sekin on jokseenkin hyödytön, sisältää näet vain laihan otteen Idrisiä; ja jos historiamies lukee arabiaa, hän piankin näkee, että paikannimet siinä ovat yhtä säälittävässä kunnossa kuin äskenkin. Vielä on Helsingissä 3 erikoisteosta, joihin sisältyvät Pohjois-Afrikkaa, Espanjaa, Italiaa ja Syyriaa koskevat Idrisin luvut kriitillisinä laitoksina. Lopuksi on Idrisin kartasto valokuvajäljennöksenä v:lta 1926. Siinä kaikki; eikä enempää näihin asti ollut painettuna muuallakaan maailmassa. Kun joitakuita vuosia sitten veljeni, arkeoloogi, sai halun koettaa pesettää tämän pyykin puhtaammaksi Pohjois- ja Itä-Euroopan osalta, hankimme Helsinkiin — valokuvajäljennöksinä — Idrisin teoksen käsikirjoitusten näitä maita koskevat kohdat. Käsikirjoituksia on Pariisissa 2, Pietarissa, Oxfordissa, Lontoossa, Konstantinopolissa ja Damaskossa kussakin 1; näistä neljä on tullut tunnetuksi vasta tällä vuosisadalla ja yksi vasta n. v. 1930. Kaksi käsikirjoitusta voi olla kopi-oitu niin varhain kuin jo 1100-luvulla. Neljään käsikirjoitukseen liittyy lisäksi joukko karttoja. Tämä kaikki hankittiin Helsinkiin; saatiin pohja, ainoa kestävä, mille Idrisi-tietoja rakentaa. Nyt piti vain tarkkaan analysoida nuo runsaat 40 arabialaista teksti- ja karttalehteä, vertaamalla todeta virheet ja etsiä esille virheiden syyt, syventyä kerrankin teoksen syntyhistoriaan; piti koettaa tätä tietä vähitellen löytää, niin kuin muinaisespanjalainen runoilija sanoo, tuoreen tiedon itu, joka nukkuu ruman kirjaimen alla. Löytyi virheitä, ja ne rivittyivät kuin sarjoiksi — oli näkevinään kuin puron tai virran, jota myöten oli koetettava hakeutua noiden virheiden yhteisille lähteille; ja tutkimalla nämä oli laskettava eräs Idrisikritiikin peruste.

Ja täten tutkittuna Idrisi näyttäytyi antavammaksi. Pohjoismaiden, nimenomaan myös muinais-Ruotsin maantieto, jota eräs ruotsalainen idrisisti oli koettanut selvitellä toisenlaisin keinoin v. 1931 ilmestyneessä teoksessaan (aikakausi. »Namn och bygd»), kirkastui siinä määrin, että uskallan sanoa Idrisin tekstin nyt ansaitsevan huomiota 1100-luvun historian yhtenä varsinaisena lähteenä. Tällaisella lienee arvoa vallankin omalle maallemme, jonka varhaishistorian muut lähteet vielä 1100-luvullakin ovat niin olemattoman harvat ja niin katkeran niukat kuin m.m. prof. Jaakkolan uusi suurteos osoittaa.

Katkeran niukka on totta puhuaksemme vielä Idrisikin. Hän luovuttaa meille kyllä tänään tai huomenna kaikki tietonsa Suomesta; mutta paljonkos niitä lopultakaan on! Enemmän olisi saattanut odottaa heruvan tällaisesta kirjasta, joka vie meidät aina vuoteen 1154 ja jonka tekijällä oli kuninkaallinen mahdollisuus ostaa aivan tuoreita asia-aineksia suoraan Kalevalan rantamailta! Velvollisuutemme kuitenkin on tässä yhteydessä muistuttaa ja muistaa, että Idrisi on työskennellyt ankaran pakkokiireen alaisena: hänen työnantajansa ja toverinsa, kuningas Roger, oli liian ahkera, teki työtään Palermon vetoisessa palatsissa kai yölläkin, vilustui työn loppuvaiheen aikana ja kuoli anginaan kevättalvella 1154 — samana vuonna, jona tiedämme teoksen valmistuneen. Nämä murheelliset tapaukset huononsivat varmaankin Idrisin toimitustyön tuloksia.

Nyt katselemme itse teosta: sekä tekstiä, joka on tärkeämpi, että karttaa; meidänhän piti myöskin selvittää, millaisessa asiayhteydessä nimi Ragwalda esiintyy. Tätä varten suomennan ensin tarpeelliset tekstin kohdat. Että niitä on pakko ottaa melko pitkälti, vaikka itse Ragwaldaa koskeva kohta on lyhyt, johtuu tällaisen keskiaikuisen esityksen omasta laadusta. Oli nähtävästi helpompi asiatietoja hankkia kuin saada ne esille oikeassa järjestyksessä. Eihän ollut olemassa minkäänlaista Itämeren karttaa, joten Itämeren muoto oli sangen vaikea tajuta paljaan hajallisen suusanan perusteella. Ja missä Itämeren muoto jäi epäselväksi, siinä meni vikaan koko Pohjolan maantieto.

Meidän on aljettava Ruotsin puolelta, sekavasta ja vaikeuksia aiheuttaneesta luvusta VII 3. Sen tekstistä suomennan seuraavat kohdat toistoineen kaikkineen (mutta nimiä oikaisten):

»Land Skånen kaupunki (Skånen maan kaupunki — siis kai Lund) on suuri ja kukoistava. Tästä on 190 peninkulmaa Qotelw (Gotaälv) joen suulle, joen, jonka varrella on Sigtuna niminen kaupunki. Sigtuna on kaunis kaupunki. Siitä on 200 pnk. Kalmariin. Me esitämme tuonnempana tämän rannikon loppuosan seikkaperäisesti, apunamme ja turvanamme Allah. Mutta nyt palaamme takaisin, ja sanomme, että Lyybekistä, rantakaupungista, itään päin on 100 pnk. Rügenin kaupunkiin (siis Arkonaan) ... Vastapäätä tätä pohjoisella suunnalla Pimeyksien meren äärellä on Land Skånen kaupunki (Lund). Tästä on 190 pnk. Qotelw (Götaälv) joen suulle, joen, jonka varrella on Sigtunan kaupunki; ja Qotelw joen suulta taas Kalmarin kaupunkiin on 200 pnk. Me joudumme hetken päästä näille lähirannoille (uudestaan). — Qotelw joki, joka on saanut nimensä eräästä sen varrella olevasta kaupungista (kai nykyisen Göteborgin edeltäjä Konghelle, »Götaälvin kaupunki»), on iso kymi, joka virtaa lännestä itään ja laskee sitten Pimeään mereen. Ja joen kahden suuhaaran väliä on 300 pnk.»

Näin kuuluu tuo hapuileva kohta, jota pian tarvitsemme Ragwaldatekstiämme varten ja jossa asiatotuus vain ikäänkuin lepattaen elää. Me puolestamme etsimme Idrisin esityksestä asiatotuutta; tahdomme kysyä, mikä tässä lopulta on Idrisin tietomiehen kertomaa, siis ensi käden ainesta keskellä kaiken toimituksellisen epäonnistuneisuuden. Ja selvää on, että Qotelw nimisen suuren joen, josta sitten puhutaan Suomenkin maantiedon yhteydessä, täytyy olla jokin Ruotsin joki, että tietomies on sanonut sillä olevan 2 suuhaaraa, jotka ovat sangen kaukana toisistaan, että joki (me tulkitsemme: että joen toinen suuhaara) virtaa lännestä itään, että kummankin suuhaaran varrella on kaupunki, nim. toisaalla Sigtuna, tunnettu Mälar järven kaupunki, ja toisaalla nykyisen Göteborgin edeltäjä. Tällainen joki, jonka toisen haaran siis olisi määrä laskea Itämereen nyk. Tukholman kohdalta (Mälarin suu, Norrström) ja toisen taas Kattegatiin (Gö-taälv) — tällainen joki sellaisenaan ei tietysti vastaa todellisuutta; mutta Idrisin tietomies, joka kaikesta päättäen on ollut merenkulkija ja joka tuntee Götaälvin ja Mälarin suun, on hyvinkin voinut saada vain vajaan käsityksen vesistöjen yläjuoksusta. Hän on voinut jäädä siihen luuloon, että turkikset, joita hän näki kaupattavan näissä kahdessa markkinapaikassa, ja jotka siis oli veneillä tuotu Keski-Ruotsin sisäosista, muka olivat sieltä tulleet saman joen kahta eri suuhaaraa; hän antaa tuolle Mälar-Götaälv joelleen nimen, joka on sama kuin sen toisen suuhaaran nimi todellisuudessa: Götaälv, Qotelw, ja puhuu länsi-itä-suunnasta ikäänkuin se kuuluisi koko joelle, vaikka se kuuluukin vain toiselle haaralle, Mälarin suulle. Mälarin suunnalle meidät vie, paitsi tuon länsi-idän maininta, myös nimi Sigtuna.

Tässä on harhaa; mutta tässä on myös asiatotuutta.

Kun Idrisi Suomen maantiedon yhteydessä vieläkin nimeää Qotelw joen suun ja sanoo Qotelwista Ragwaldaan olevan 100 pnk., meillä siis lienee oikeus tulkita sanat näin: »Mälarinsuulta Ragwaldaan on 100 pnk.», eli: Tukholman saaristosta Ragwaldaan on 100 pnk.».

Palaamme tekstiin, ja nyt siirrymme Suomen puolelle, Rag-waldan omaan lukuun VII 4:

»Tässä 4:nnessä lohkossa VII. vyöhykettä sijaitsevat enin osa Venäjän alueita, Finmarkin alueet (lue »Finlandan»; siis Varsinais-Suomi), ja Tabastin maan ja Estlandan maa... Nämä maat ovat enimmäkseen autioita ja alavia; kyliä on kylmillään, lumet kauan sulamatta ja (asuin-?)seudut vähäiset (tai: harvalukuiset). Mitä tulee Finmarkin maahan (Varsinais-Suomeen), siinä (kyllä) ovat lukuisia kylät, viljelykset ja karjat; mutta (varsinaisia väestö-?)seutuja (tai: rakennusseutuja?) ovat ainoastaan Aboan ja Qalamarkin kaupungit (Qalamark, lue: Qalaland, siis Kaland, Kalanti, siis Kalainen). Molemmat (siis Turku ja Kalainen) ovat suuria kaupunkeja; mutta ympäristö on vain paimentolaiskorpea, ja asukkaita uhkaa puute, sillä kummassakin kaupungissa on (ihmiselle) tarkoitettuja ravintoaineita vähemmin kuin riittämiin. Ja sateet ovat rankat ja ainaiset.

Qalamarkin (Kalaisten) kaupungista on 200 pnk. Sigtunan kaupunkiin länteen (oikeampi suunta olisi lounainen). Finmarkin (Varsinais-Suomen) kuninkaalla on asutus- ja viljelysalueita Norjan saarennossa, josta aiemmin (VII 3) on ollut puhe (viitannee pirkkalaisten retkiin Finmarkin puolelle).

Qalamarkin (Kalaisten) kaupungista on 80 pnk. Qotelw joen toiseen suuhaaraan (sanomme: Tukholman saaristoon); ja Qotelw joelta on 100 pnk. Ragwaldan kaupunkiin. Ragwalda on suuri kukoistava kaupunki meren äyräällä ja kuuluu Tabastin maahan (Hämeeseen). Siinä maassa ovat lukuisia kylät ja viljelykset, paitsi että (nuo asutus-?)seudut ovat vähäiset. Siellä on pakkanen ankarampi kuin Finmarkin maassa (kuin Varsinais-Suomessa), ja hyyn ja sateen valta tuskin hellittää edes silmänräpäyksen ajaksi.

Hanilan kaupungista Ragivaldaan on 200 pnk. Hanila on kaunis, hieno, kukoistava kaupunki, kuuluva Estlandan seutuihin (on Länsi-Virossa). Estlandan (muita) kaupunkeja on Kolyvan' (Tailinn), pieni kaupunki, oikeastaan (vain) suuri linnoitus. Asukkaat ovat maanviljelijöitä; heidän ansionsa on niukkaa, paitsi että karjaa on paljon.»1)

(Ylläoleva petiittikappale vastaa samaa arabialaista tekstinosaa, jonka prof. Jaakkola on jäljennyttänyt teoksensa sivujen 184—185 väliin hyvänä faksimilena parhaan käsikirjoituksen mu-kaan; Turun (ja Kalaisten) nimi näkyy siinä rivillä 4, Ragwaldan nimen ensimmäinen maininta rivillä 8 ja Hanilan rivillä 10).

Vielä on saman luvun (VII 4) lopulla uudestaan puhe Ragwaldasta; mutta kun tämä viimeinen maininta ei anna meille mitään tietoa lisää, sivuutamme sen.

Vähällä voimme tässä kuitata myöskin kartan. Huomautan vain taaskin, että prof. Jaakkola niinikään on ottanut teokseensa (sivujen 186—187 väl.) Idrisin kartaston sen sivun, jossa Ragwalda näkyy (mutta huomattakoon: arab. kartoissa pohjoinen on alinna ja etelä ylinnä!). Siltä varalta, että joku haluaisi samalla nähdä Idrisin karttaa laajemmalti, lisään, että sopii verrata Jaakkolan faksimileä vastaavaan kohtaan erästä piirrosta, joka on aivan lopulla (kartta II) uutta Idrisi-kirjaani (josta alempana). Näkyy silloin, että Ragwalda, jonka numero piirroksessani on 4'11, sijaitsee pitkällä rannikolla, jonka Idrisi panee kulkemaan Tanskan niemimaan tyveltä melkein suoraan itään päin kauas tuolle puolen Danzigin, kautta koko Pohjois-Euroopan, sanokaamme Vienan mereen asti, ikäänkuin ei koko Fenno-Skandiaa olisikaan. Kun Idrisin kartan arvo meille tässä on hyvin vähäinen, mutta se varmaankin voi herättää uteliaisuutta muuten, viittaan yhäkin uuteen teokseeni, jonka siv. 44—62 osoitetaan, että kartta ainakin koko Pohjois-Euroopan osalta on tekstiä myöhäisempi ja että sillä ei tarvitse olla ollut eikä ole ollut muuta mallia kuin juuri Idrisin oma teksti, johon äsken tutustuttiin. Siksipä Idrisin kartta ei kykene antamaan meille mitään lisätietoa Ragwaldasta. (Turkukin on sijoitettu kauas sisämaahan — ja syy näkyy kirjani sivuilta 55—56).

Siinä koko lähdeteksti asiaympäristöineen. Tähän nyt koko tietomme Ragwaldasta perustuu. Eikä edes nimi itse ole virheetön. Tutkijat ovat näihin asti aina lukeneet »Dagwada» tai »Daghwada» ja aprikoineet nimen tarkoittavan ehkä Eestin Hiiumaata (Dagden, Dagö), joten koko maantieto tältäkin osalta oli täydellisesti sekaisin ja Idrisi tämänkin vuoksi yleisesti syrjäytyi muka arvottomana.