Geenitutkimukset

Geenitutkimukset

Tarkastelemme referaattien ja sitaattien muodossa ulkomaalaisia geenitutkimuksia Pohjois-Eurooppaa ja suomalaisia koskien. Tiedot on alunperin julkaistu vieraskielisissä julkaisuissa ja osa on kirjautumis- tai maksumuurin takana. Päivitetty 18.9.2021.

2000-luvun geenitutkimukset suomalaisia koskien

Geneettinen poikkeama

Eri ihmisroduilla ja -heimoilla on omat ominaispiirteensä: ihon-, silmien- ja hiustenvärit; pituus, ruumiinrakenne, pääkallon muoto, silmäaukkojen muoto ynnä muuta. Kuten muillakin kansoilla on suomalaisilla myös omat ominaissairautensa. Tutkijat uskovat niiden johtuvan muinaisia suomalaisia koskettaneesta geneettisestä pullonkaulatilanteesta noin 8000-18000 eKr, jonka vuoksi tietyt sairaudet ovat erityisen edustettuja nimenomaan nykysuomalaisten keskuudessa: "the ancestors of the FIN population potentially experienced a recent bottleneck between 10,000 and 20,000 years ago" (Liu – Fu 2015, s. 556). Jääkauden jälkeen Pohjois-Euroopassa uskotaan liikkuneen pieniä vain noin 30 ihmisen selviytyjäryhmiä, mikä voi liittyä asiaan. Euroopasta on myös myöhempiä geneettisiä viitteitä hallitsija- ja yläluokkakeskeisestä siitoskulttuurista, jossa vain harva mies sai tehdä lapsia useiden naisten kanssa.

Lähteet:

• Liu, Xiaoming – Fu, Yun-Xin 2015: Exploring population size changes using SNP frequency spectra. Nature. Verkkojulkaisu
• Jenner, Francesca 2015: Ice-age Europeans roamed in small bands of fewer than 30, on brink of extinction. Horizon. Verkkoartikkeli Arkistokopio
• Batini, Chiara ym. 2015: Large-scale recent expansion of European patrilineages shown by population resequencing. Nature. Verkkojulkaisu

Vanhimmat eurooppalaiset

Vuonna 2014 Science-julkaisu esitti tutkimusryhmän tuloksista koskien Etelä-Venäjän Kostenkista (Костёнки) löytynyttä miehen luurankoa. K14-nimellä kutsuttu luuranko ajoittuu noin vuoteen 35000 eKr. K14-mies oli tutkimuksen mukaan perimältään selvästi eurooppalainen ja geneettisesti häntä lähimmät sukulaiskansat olivat pohjoismaiden asukkaat: "Within Europe, northern Europeans show the closest affinity to K14" (s. 1114). Tällä viitataan tanskalaisiin, ruotsalaisiin, suomalaisiin ja venäläisiin: "closer to Danes, Swedes, Finns and Russians than to Frenchmen, Spaniards and Germans", tehden arkeologisesti tarkasteltuna pohjolan asukkaista vanhimmat eurooppalaiset: "Scandinavians are the earliest Europeans".

Lähteet:

• Seguin-Orlando, Andaine ym. 2014: Genomic structure in Europeans dating back at least 36,200 years. Science. Verkkojulkaisu
• Jakobsen, Rasmus 2014: Scandinavians are the earliest Europeans. ScienceNordic. Verkkoartikkeli Arkistokopio

Vanhimmat skandinaavit

Vuonna 2018 PLOS Biology -julkaisu esitti tutkimusryhmän tuloksia koskien Skandinavian asutusta heti jääkauden jälkeen. Edistynyt kivenmuokkausteknologia esiintyi ensimmäisen kerran Norjassa, Suomessa ja Venäjällä noin 8300 eKr, josta se myöhemmin levisi Ruotsiin ja Tanskaan. Skandinaviaan muutti tuolloin väkeä Suomen ja Venäjän suunnalta. Heillä oli moniväriset silmät – siis muut kuin vain ruskeat: siniset, vihreät, harmaat – sekä vaaleat hiukset. Koilisen ja eteläisen muuttoliikkeen yhteistuloksena oli Skandinavialle ominainen pohjoismainen ulkonäkö sinisine silmineen, vaaleine hiuksineen sekä vahva ruumiinrakenne: "high frequencies of low pigmentation variants and a gene region associated with physical performance".

Lähteet:

• Günther, Torsten ym. 2018: Population genomics of Mesolithic Scandinavia: Investigating early postglacial migration routes and high-latitude adaptation. PLOS Biology. Verkkojulkaisu
• Apel, Jan 2018: Ancient DNA sheds light on the mysterious origins of the first Scandinavians. The Conversation. Verkkoartikkeli Arkistokopio

Kellopikarikulttuuri

Kellopikarikulttuuri on nimitys kivikauden-, kuparikauden- ja pronssikauden Länsi- ja Keski-Euroopassa sijainneelle arkeologiselle kulttuurille. Ajallisesti kulttuuri sijoittuu noin 2800-1800 eKr. Luuranko- ja geenitutkimuksissa on saatu viitteitä useista eri väestöistä, joista osa on sukua Länsi- ja Pohjois-Euroopan germaaniväestölle. Vuonna 2016 julkaistiin tutkimus, jossa otettiin 29 eri Kellopikarikulttuurin geeninäytettä Saksasta ja verrattiin niiden keskiarvoa Euroopan nykykansoihin. Ylivoimaisesti lähimmän vastineen myöhäisen kivikauden Saksan asuttajille eivät muodostaneet germaanit vaan suomalaiset ja virolaiset (s. 367). Tämä tarkoittaa Keski-Euroopassa tuolloin asuneen muiden kansojen lisäksi myös suomalaisia. Tutkijat näkevätkin suomalaiset ja lappalaiset Euroopan alkuperäisasukkaina: "The ‘indigenous’ component is broadly more frequent in northern than southern Europe and is by far the predominant component in Finns and especially Saami" (s. 360).

Lähde:

• Pala, Maria – Soares, Pedro – Richards, Martin 2016: Archaeogenetic and Palaeogenetic Evidence for Metal Age Mobility in Europe. University of Huddersfield/Oxbow Books. Julkaisutiedot

Kivikauden Gotlanti

Vuonna 2012 Nature-julkaisussa kerrotaan Ruotsin ja Gotlannin saaren geenitutkimuksista. Gotlannin saarelta tutkittiin kolmea hautalöytöä noin 3000 luvulta eKr. Kivikauden gotlantilaisten lähimmät sukulaiset ovat nykysuomalaiset: "in the vicinity of Finnish and northern European individuals", "Neolithic hunter-gatherers have the strongest affinity to modern Finnish individuals [FIN and “Late Settlement” FIN (LSFIN)" (s. 468, 469).

Lähteet:

• Skoglund, Pontus ym. 2012: Origins and Genetic Legacy of Neolithic Farmers and Hunter-Gatherers in Europe. Science. Verkkojulkaisu
• Nicholls, Henry 2012: Ancient Swedish farmer came from the Mediterranean. Nature. Verkkoartikkeli Arkistokopio

Kommentti: tämän referaatin tekijä on tietoinen 1990-luvun alussa Gotlannissa tehdystä geenitutkimuksesta, jossa saaren nykyväestön lähimmäksi sukulaiskansaksi todettiin suomalaiset ja virolaiset eikä mannerruotsalaiset. Tuon geenitutkimuksen mukaan gotlantilaiset eivät siis ole germaanikansa vaan germaanikieltä puhuva suomalaiskansa. Tutkimuksesta julkaistiin tuoreeltaan pieni lehtiartikkeli, josta ei valitettavasti ole onnistuttu löytämään kopiota enää 2020-luvulla. Mauri-nimisen geenibloggarin vertaileva tutkimus puoltaa samaa: viikinkiajan gotlantilaiset olivat geneettisesti baltteja ja suomalaisia, vähemmässä määrin ruotsalaisia tai muita skandinaaveja (linkki, arkistokopio).

Eurooppa yleisesti

Vuonna 2018 Genome Biology -julkaisussa esitettiin laaja tutkimus uralilaisten kansojen geeniperimästä. Suomalaista lukijakuntaa voi erityisesti kiinnostaa mukana ollut geenikaavio (kaavio 3, s. 5) josta käy ilmi suomalaisten lähisukulaisuus pohjoisvenäläisten kanssa sekä lappalaisten suorat yhteydet idemmäs Euraasiaan.

Vuonna 2020 Nature-julkaisussa esitettiin laaja tutkimus viikinkiajan ja sitä edeltäneen ajan geenitutkimuksista. Tutkimuksessa todettiin merkittävää suomalaisedustusta tuon ajan Euroopassa myös nykyisten suomalaisalueiden ulkopuolelta: "On Gotland, there are many more Danish-like and North-Atlantic-like genetic components (as well as an additional ‘Finnish-like’ ancestry component) than Swedish-like components, which indicates extensive maritime contacts for Gotland during the Viking Age", "Finnish and Baltic ancestry reached modern Sweden (including Gotland)", "The exception is Swedish-like ancestry, which is present at only 15–30% within Sweden today: one cluster from Sweden is closer to ancient Finnish populations, and a second is more closely related to Danish and Norwegian populations", "However, we also see ancient Swedish-like and Finnish-like ancestry in the westernmost fringes of Europe, and Danish-like ancestry in the east, defying modern historical groupings" (s. 392-393, 395).

Lähteet:

• Tambets, Kristiina ym 2018: Genes reveal traces of common recent demographic history for most of the Uralic-speaking populations. Genome Biology. Verkkojulkaisu
• Margaryan, Ashot ym 2020: Population genomics of the Viking world. Nature. Verkkojulkaisu

Pitkät kauppamatkat

Vuonna 2017 Plos One -julkaisussa kerrottiin Puolasta löytyneestä poron sarvesta tehdystä sauvasta, joka oli peräisin varhaiselta kivikaudelta noin 9683-5983 eKr. Sauvan alkuperä oli joko Pohjois-Karjalassa tai Etelä-Lapissa, osoittaen Suomen alueelta tehdyn pitkiä kauppamatkoja tai kauppatavaroiden siirtoja jo vanhalla kivikaudella.

Lähteet:

• Osipowicz, Grzegorz ym 2017: Origin of the ornamented bâton percé from the Gołębiewo site 47 as a trigger of discussion on long-distance exchange among Early Mesolithic communities of Central Poland and Northern Europe. Plos One. Verkkojulkaisu
• Glorfeld, Jeff 2017: Ancient Polish tool originated in Finland. Cosmos. Verkkoartikkeli Arkistokopio
• Myllyniemi, Timo 2017: Puolasta löytyi 10 000 vuotta vanha muinaissuomalainen sauva – tekivätkö esihistorialliset suomalaiset tuhansien kilometrien kauppamatkoja?. Ilta-Sanomat. Verkkoartikkeli Arkistokopio

Tiivistelmä

Yllälueteltujen tutkimusten valossa tiedämme seuraavaa:

• suomalaisuus erottuu geneettisesti jo viime jääkauden lopussa
• suomalaisuuden syntymiseen liittyy viime jääkauden aikainen geneettinen pullonkaula
• suomalaiset liittyvät suoraan blondin pohjoismaisen ulkonäön syntymiseen
• suomalaiset ja muut pohjoismaalaiset ovat Euroopan vanhimpia asuttajia
• suomalaiset ovat Fennoskandian varhaisimpia asuttajia
• suomalaiskansoja on asunut Suomen, Balttian ja Venäjän lisäksi Skandinaviassa, Gotlannissa, Saksassa sekä Länsi-Euroopassa
• suomalaisalueilta on tehty pitkiä kauppamatkoja jo varhaisella kivikaudella.

Faktantarkistus

Kiitos geenitutkimuksen, on mahdollista selkiyttää suomalaisuuden teemaa käsitteleviä omituisia queer-sekoiluita (linkki) ja kumota perusteettomia vihaväitteitä (linkki) rakkausfaktoilla:

Väite 1

Χ Väite: suomalaisuutta ei ole oikeasti olemassa, se on vain kulttuurista.

♥ Fakta: suomalaisuus voidaan silmämääräisen havainnoinnin lisäksi todeta geneettisesti ja se on mitattavissa. Aivan kuten on olemassa suomenhevonen, ahvenanmaanlammas ja kyyttölehmä, on olemassa myös suomalainen ihminen.

Väite 2

Χ Väite: suomalaisuus keksittiin vasta saagojen, goottilaisen historiankirjoituksen tai nationalismin aikakaudella.

♥ Fakta: väite on geenitutkimusten valossa mieletön: mihin katosivat suomalaisten olemassaolon edeltävät 9000 vuotta?

Väite 3

Χ Väite: suomalaiset ja skandinaavit ovat Fennaskandian uudisasukkaita ja alueella on asunut vielä keskiajalla lähinnä lappalaisia

♥ Fakta: nykysuomalaisten esi-isät ovat asuttaneet pohjoismaita heti viime jääkauden jälkeen ja lukeutuvat siten varhaisimpiin alkuperäisasukkaisiin.

Väite 4

Χ Väite: ei ole mahdollista tietää mitä kansoja pohjoismaissa on asunut vanhaan aikaan.

♥ Fakta: geenitutkimus kertoo suoraan minkälaisia kansoja pohjoismaissa on asunut ja bonuksena päälle ketkä ovat heidän jälkeläisiään.

Väite 5

Χ Väite: ei ole mahdollista tietää mitä kieliä pohjoismaissa on puhuttu vanhaan aikaan.

♥ Fakta: koska geenitutkimus pystyy yhdistämään varhaisimmatkin asukkaat nykyasukkaisiin, eikä ole olemassa erityistä syytä olettaa suuria kielellisiä muutoksia (pl. välimerelliset ja euraasialaiset yhteydet), on perusteltua olettaa pohjoismaissa puhuttujen kielten olleen suoraan nykyisten germaani-, suomalais- ja lappalaiskielten aiempia vanhempia muotoja. Geenitutkimus puoltaa erityisesti suomenkielen vanhaa ikää Koilis-Euroopan alkuperäiskielenä.